---
title: "Aatelisena nyky-Suomessa: arvonimi ilman valtaa"
description: "Suomessa elää yhä tuhansia ihmisiä, joiden suvulla on kreivin, vapaaherran tai aatelisen arvonimi. Arki on kuitenkin tavallista: maanviljelyä, tutkimustyötä, potilaiden hoitamista. Titteli on perintöä ja historiaa – ei valtaa eikä etuoikeutta."
category: "Yleinen"
category_url: https://sanomalehti.com/kategoria/yleinen
author: "Venla Mattila"
published: 2026-06-28T23:47:48.000Z
updated: 2026-06-28T23:47:48.000Z
canonical: https://sanomalehti.com/artikkeli/aatelisena-nyky-suomessa-arvonimi-ilman-valtaa
tags: ["aatelisto", "historia", "yhteiskunta", "suomi"]
---
# Aatelisena nyky-Suomessa: arvonimi ilman valtaa

Suomessa elää yhä tuhansia ihmisiä, joiden suvulla on kreivin, vapaaherran tai aatelisen arvonimi. Arki on kuitenkin tavallista: maanviljelyä, tutkimustyötä, potilaiden hoitamista. Titteli on perintöä ja historiaa – ei valtaa eikä etuoikeutta.

Kun nimen perässä kulkee kreivin tai vapaaherran arvo, mielikuva on helppo
maalata: kartanoita, vaakunoita, etuoikeuksia. Todellisuus on toisenlainen.
Suomalaisten lehtien haastattelussa kolme aatelissukuista kertoi arjestaan, ja
kuva on hyvin maallinen – yksi viljelee maata, toinen tekee tutkimustyötä,
kolmas hoitaa potilaita. "On ihan kiva olla kreivi", yksi heistä tiivisti
[Savon Sanomien ja muiden Uutissuomalaisen lehtien jutussa](https://www.savonsanomat.fi/uutissuomalainen/9570795).
Sen enempää titteli ei elämään vaikuta.

## Arvonimi, jolla ei tehdä mitään

Suomalaisen aateliston erikoisuus on juuri se, ettei arvonimellä saa mitään.
Se ei tuo verovapautta, ei poliittista asemaa, ei oikeuksia, joita muilla ei
olisi. Se on sukunimi ja sen mukana kulkeva historia – tieto siitä, mistä oma
suku on tullut ja millaisten vaiheiden läpi se on kulkenut.

Moni aatelinen tekee aivan tavallista työtä eikä juuri tuo taustaansa esiin.
Arvonimi ei näy työpaikalla, ei naapurustossa eikä kaupan kassalla. Se on
yksityinen perintö, joka aktivoituu lähinnä suvun omissa juhlissa ja
historiantutkimuksessa.

## Pitkä historia Ruotsin vallan ajalta

Suomen aateliston juuret ovat Ruotsin vallan ajassa. Perinnölliset korkeammat
arvonimet kreivi (*greve*) ja vapaaherra (*friherre*) luotiin
[Eerik XIV:n kruunajaisten yhteydessä vuonna 1561](https://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_nobility),
kun osa aatelista muuttui perinnölliseksi. Aatelointi oli vuosisatojen ajan
hallitsijan tapa palkita ja sitoa palvelusväkeään – sotapäälliköitä,
virkamiehiä ja maanomistajia.

Suomessa aateliston oma edustuslaitos, Ritarihuone, vakiintui 1800-luvulla,
ja sen edelleen Helsingin Kruununhaassa seisova
[rakennus valmistui 1862](https://www.ritarihuone.fi/). Nykyään Ritarihuone on
ennen kaikkea kulttuuri- ja sukututkimuslaitos: se ylläpitää tietoa
aatelissuvuista, vaalii arkistoja ja järjestää tilaisuuksia. Kaikkiaan Suomen
aatelistoon kuuluu nykyisin
[noin 6 000 jäsentä](https://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_nobility).

## Etuoikeudet katosivat sata vuotta sitten

Aateliston todellinen valta hupeni vaiheittain viime vuosisadan alussa. Säätyjen
poliittinen asema mureni, kun yksikamarinen eduskunta korvasi vanhan
sääty­valtiopäivälaitoksen
[vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa](https://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_nobility).
Itsenäistymisen jälkeen, vuodesta 1917, Suomessa ei ole enää myönnetty uusia
aatelisarvoja, ja verotukselliset erioikeudet poistuivat 1920-luvulle tultaessa.
Jäljelle jäi historia ja nimi.

Juuri siksi nykyajan kreivit ja vapaaherrat eivät erotu joukosta. He elävät
samaa arkea kuin kuka tahansa – käyvät töissä, maksavat veronsa ja kasvattavat
lapsensa. Aatelisuus ei ole heille etuoikeus vaan suvun tarina, jota voi vaalia
ilman, että se sanelisi, kuka saa olla tai mitä saa tehdä. Ehkä juuri siksi sitä
on mukava kantaa.

## Lähteet

- [On ihan kiva olla kreivi – kolme suomalaista kertoo, miltä tuntuu olla aatelinen](https://www.savonsanomat.fi/uutissuomalainen/9570795)
- [Finnish nobility](https://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_nobility)
- [Ritarihuone](https://www.ritarihuone.fi/)