---
title: "Digitalisaatio uhkaa jättää vammaiset ulkopuolelle – laki vaatii saavutettavuutta, mutta puutteita riittää"
description: "Yhä useampi palvelu siirtyy verkkoon, mutta kaikki eivät pysty niitä käyttämään. Vammaisjärjestöjen ja viranomaisten mukaan saavutettavuusongelmat, laitteiden puute ja heikot digitaidot voivat sulkea vammaisia ja muita heikommassa asemassa olevia ihmisiä asioinnin ulkopuolelle. Ratkaisuja on, mutta toteutuksessa on yhä aukkoja."
category: "Yleinen"
category_url: https://sanomalehti.com/kategoria/yleinen
author: "Veera Nieminen"
published: 2026-06-22T15:51:58.000Z
updated: 2026-06-22T15:51:58.000Z
canonical: https://sanomalehti.com/artikkeli/digitalisaatio-uhkaa-jattaa-vammaiset-ulkopuolelle-laki-vaatii-saavutettavuutta
tags: ["digitalisaatio", "saavutettavuus", "vammaiset", "yhdenvertaisuus", "digipalvelut"]
---
# Digitalisaatio uhkaa jättää vammaiset ulkopuolelle – laki vaatii saavutettavuutta, mutta puutteita riittää

Yhä useampi palvelu siirtyy verkkoon, mutta kaikki eivät pysty niitä käyttämään. Vammaisjärjestöjen ja viranomaisten mukaan saavutettavuusongelmat, laitteiden puute ja heikot digitaidot voivat sulkea vammaisia ja muita heikommassa asemassa olevia ihmisiä asioinnin ulkopuolelle. Ratkaisuja on, mutta toteutuksessa on yhä aukkoja.

Verkkopankki, ajanvaraus, Kela-asiointi ja sote-palvelut hoituvat yhä useammin pelkästään digitaalisesti. Samalla kasvaa joukko ihmisiä, joille tämä kehitys tarkoittaa palvelujen vaikeutumista tai jopa niiden ulottumattomiin jäämistä. Vammaisjärjestöt ovat toistuvasti varoittaneet, että jos saavutettavuutta ei varmisteta, digitalisaatio voi lisätä eriarvoisuutta sen sijaan että vähentäisi sitä.

## Miten verkkoasiointi voi syrjäyttää

Vammaisuus ei tarkoita yhtä esteen tyyppiä, vaan haasteet vaihtelevat. [Invalidiliiton](https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/saavutettavuus/verkkopalvelujen-saavutettavuus) mukaan näkö-, kuulo- ja monilla liikuntavammaisilla voi olla tarve erilaisille apuvälineille digipalvelujen käyttöön, ja jos palvelua ei ole toteutettu oikein, se ei toimi näiden apuvälineiden kanssa.

Näkövammaiset käyttävät tietokonetta tai mobiililaitetta usein ruudunlukijan avulla, näyttöä suurentaen tai käänteisillä väreillä. [Näkövammaisten liitto](https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/verkkosivujen-saavutettavuus) toteaa, että verkkopalvelut eivät välttämättä ole saavutettavia näillä apuvälineillä: ruudunlukijalla voi olla vaikea hahmottaa sivun rakennetta.

Lisäksi kognitiivinen saavutettavuus eli palvelun ymmärrettävyys jää usein huomiotta. Esteenä voi olla myös laitteiden tai verkkoyhteyden puute, tunnistautumisvälineiden puuttuminen tai monimutkaiseksi koettu palvelujärjestelmä.

## Kuinka laaja ongelma on

Kyse ei ole pienestä joukosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan digisyrjäytyminen koskettaa erityisesti iäkkäimpiä, mutta riski liittyy myös matalaan koulutukseen, pieniin tuloihin sekä heikentyneeseen terveyteen ja muistiin. Merkittävä osa väestöstä kokee tarvitsevansa opastusta digitaalisten palvelujen käytössä.

## Mitä laki edellyttää

Julkisten verkkopalvelujen saavutettavuutta säädellään. [Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta](https://vm.fi/digipalvelulaki) eli digipalvelulaki velvoittaa julkista sektoria ja osaa yksityisistä toimijoista noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia. Palvelujen tulee täyttää eurooppalaisen standardin tekniset vaatimukset, ja palvelusta pitää löytyä saavutettavuusseloste.

Vaatimusten piiri laajeni EU:n esteettömyysdirektiivin myötä: säännösten soveltaminen muun muassa verkkokauppoihin, pankkipalveluihin ja e-kirjoihin alkoi pääosin kesäkuussa 2025. Tavoitteena on YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti edistää itsenäistä asiointia.

## Mitä ratkaisuja on

Keskeisin keino on huomioida saavutettavuus jo palvelun suunnittelu- ja toteutusvaiheessa – Näkövammaisten liiton mukaan se on tehokkain tapa. Lisäksi tarvitaan vaihtoehtoisia asiointitapoja: [Digi- ja väestötietoviraston (DVV)](https://dvv.fi/ikaihmiset) mukaan digipalveluja käyttämään kykenemättömille tarjotaan esimerkiksi puhelinpalvelua ja henkilökohtaista asiointia.

Apua tarjoaa myös maksuton digituki, jota kehitetään hyvinvointialueilla. Sote-palveluissa omalle luottohenkilölle voi antaa oikeuden asioida toisen puolesta. Lukemisesteisille puolestaan [Saavutettavuuskirjasto Celia](https://www.celia.fi/) tuottaa kirjallisuutta äänikirjoina, pistekirjoina ja e-kirjoina maksutta – asiakkaaksi pääsee esimerkiksi näkövamman, lukivaikeuden tai muistisairauden vuoksi.

Viesti järjestöiltä on yhtenäinen: digitalisaatio voi parhaimmillaan lisätä myös vammaisten osallisuutta, mutta vain jos saavutettavuus ja vaihtoehtoiset palvelukanavat varmistetaan jokaiselle.

## Lähteet

- [Verkkopalvelujen saavutettavuus](https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/saavutettavuus/verkkopalvelujen-saavutettavuus)
- [Verkkosivujen saavutettavuus](https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/verkkosivujen-saavutettavuus)
- [Digipalvelulaki](https://vm.fi/digipalvelulaki)