---
title: "Elintarvikemarkkinalaki uudistui – lakiin ilmestyi käsite kosto-olettama"
description: "Uudistettu elintarvikemarkkinalaki tuli voimaan 22. kesäkuuta, ja sen mukana suomalaiseen lainsäädäntöön ilmestyi tuore termi: kosto-olettama. Uudistuksella halutaan tasapainottaa viljelijän ja elintarviketeollisuuden asemaa suuria kauppaketjuja kohtaan."
category: "Talous"
category_url: https://sanomalehti.com/kategoria/talous
author: "Markku Räsänen"
published: 2026-06-22T09:36:48.000Z
updated: 2026-06-22T09:36:48.000Z
canonical: https://sanomalehti.com/artikkeli/elintarvikemarkkinalaki-uudistui-lakiin-ilmestyi-kasite-kosto-olettama
tags: ["elintarvikemarkkinalaki", "ruokaketju", "maatalous", "kauppa", "UTP-direktiivi"]
---
# Elintarvikemarkkinalaki uudistui – lakiin ilmestyi käsite kosto-olettama

Uudistettu elintarvikemarkkinalaki tuli voimaan 22. kesäkuuta, ja sen mukana suomalaiseen lainsäädäntöön ilmestyi tuore termi: kosto-olettama. Uudistuksella halutaan tasapainottaa viljelijän ja elintarviketeollisuuden asemaa suuria kauppaketjuja kohtaan.

Suomessa astui maanantaina 22. kesäkuuta 2026 voimaan joukko muutoksia elintarvikemarkkinalakiin. Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutokset jo 16. kesäkuuta, ja eduskunta oli hyväksynyt ne yksimielisesti. Uudistuksen ydintavoite on yksinkertainen: tehdä ruokaketjun kaupasta reilumpaa ja tasapainottaa eri toimijoiden neuvotteluasemaa pellolta kaupan hyllylle.

Eniten huomiota on kerännyt lakitekstiin ilmestynyt tuore käsite – kosto-olettama.

## Mistä elintarvikemarkkinalaissa on kyse

Elintarvikemarkkinalaki säätelee sitä, millaisia kauppatapoja ruokaketjussa saa käyttää. Käytännössä kyse on toimittajan, kuten viljelijän tai elintarviketeollisuuden yrityksen, suojaamisesta selvästi vahvemmassa asemassa olevan ostajan – tyypillisesti suuren kaupparyhmän tai jalostajan – hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä vastaan.

Taustalla on yksinkertainen valta-asetelma. Yksittäinen tilallinen on lähes täysin riippuvainen niistä sopimusehdoista, jotka hänelle tarjotaan – hänellä ei juuri ole neuvotteluvoimaa isoa ostajaa kohtaan. Juuri tähän epätasapainoon laki pureutuu.

Laki ei ole täysin uusi keksintö. Se perustuu EU:n niin sanottuun [UTP-direktiiviin](https://agriculture.ec.europa.eu/common-agricultural-policy/agri-food-supply-chain/unfair-trading-practices_en) hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä elintarvikeketjussa. Suomi sääti alkuperäisen lain direktiivin pohjalta, ja nyt voimaan tulleilla muutoksilla sääntelyä on terävöitetty.

## Mitä kosto-olettama tarkoittaa

Laissa oli jo aiemmin pykälä, joka kieltää kaupalliset kostotoimet. Niillä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla ostaja heikentää sopimussuhdetta sen seurauksena, että toimittaja on esimerkiksi tehnyt viranomaiselle ilmoituksen väärinkäytöksistä tai muuten käyttänyt laillisia oikeuksiaan. Pelkona on ollut, että valituksen tekevä viljelijä menettää koko kauppasuhteensa.

Nyt tähän pykälään lisättiin kosto-olettama. Sen ydin on käännetty todistustaakka: tietyissä tilanteissa **ostajan on itse osoitettava, ettei se ole syyllistynyt kiellettyihin kostotoimiin**. Aiemmin näyttötaakka olisi käytännössä jäänyt heikommalle osapuolelle. Muutos helpottaa toimittajan asemaa, koska sen ei tarvitse yksin todistaa kaupan kostaneen valituksesta.

## Muut keskeiset muutokset

Kosto-olettama ei ollut ainoa uudistus. [Maa- ja metsätalousministeriön](https://mmm.fi/-/elintarvikemarkkinalain-muutokset-vahvistettu-) mukaan lakiin lisättiin myös:

- **Neuvotteluvoiman väärinkäytön kielto** – uusi pykälä, joka kieltää vahvemmassa asemassa olevaa osapuolta käyttämästä asemaansa väärin.
- **Tietopyyntöjen rajaaminen** – ostaja ei saa vaatia toimittajalta tietoja esimerkiksi tämän kustannusrakenteesta ilman perusteltua tarkoitusta.
- **Oman tuotemerkin suosimisen kielto** – ostaja ei saa suosia omaa kaupan merkkiään kilpailevien toimittajien kustannuksella.
- **Velvoite neuvotella sopimus uudelleen** poikkeustilanteissa, esimerkiksi kustannuskriiseissä.

Lakiin lisättiin myös erillinen tarkoituspykälä, joka ohjaa jatkossa lain tulkintaa. Itse väärinkäytösten sanktioita ei kuitenkaan kovennettu.

## Siirtymäaika ja valvonta

Muutoksia sovelletaan kahdessa vaiheessa. Uusiin, 22. kesäkuuta jälkeen tehtyihin sopimuksiin säännökset pätevät heti. Ennen tätä päivää tehtyjen sopimusten on oltava uusien sääntöjen mukaisia viimeistään 30. marraskuuta 2026.

Lain noudattamista valvoo [elintarvikemarkkinavaltuutettu](https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikemarkkinat/saantely/elintarvikemarkkinalaki/), joka toimii Ruokaviraston yhteydessä. Keinovalikoimaan kuuluvat huomautus, julkinen varoitus, kielto sekä markkinaoikeuden määräämä seuraamusmaksu.

Viljelijöiden ja elintarviketeollisuuden kannalta uudistus pyrkii samaan kuin koko ruokaketjun sääntely alun perin: korjaamaan rakenteellista epätasapainoa, jossa pieni tuottaja on suuren kaupparyhmän armoilla.

## Lähteet

- [Uusi elintarvikemarkkinalaki tuli voimaan – lakiin lisättiin kosto-olettama](https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/679cb909-17b4-4b4b-ad50-07a64bbd211e)
- [Elintarvikemarkkinalain muutokset vahvistettiin ja tulevat voimaan 22.6.2026](https://mmm.fi/-/elintarvikemarkkinalain-muutokset-vahvistettu-)
- [Elintarvikemarkkinalaki](https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikemarkkinat/saantely/elintarvikemarkkinalaki/)