---
title: "Espanjan sisällissodan alkamisesta on kulunut 90 vuotta"
description: "Espanjan sisällissota alkoi heinäkuussa 1936 ja päättyi kenraali Francisco Francon voittoon 1939. Sota jätti syvät jäljet, ja sen muistoa käsitellään Espanjassa yhä. Alkamisesta tuli kuluneeksi 90 vuotta."
category: "Yleinen"
category_url: https://sanomalehti.com/kategoria/yleinen
author: "Joonas Salminen"
published: 2026-07-18T00:23:14.000Z
updated: 2026-07-18T00:23:14.000Z
canonical: https://sanomalehti.com/artikkeli/espanjan-sisallissodan-alkamisesta-on-kulunut-90-vuotta
tags: ["historia", "Espanja", "sisällissota", "Franco"]
---
# Espanjan sisällissodan alkamisesta on kulunut 90 vuotta

Espanjan sisällissota alkoi heinäkuussa 1936 ja päättyi kenraali Francisco Francon voittoon 1939. Sota jätti syvät jäljet, ja sen muistoa käsitellään Espanjassa yhä. Alkamisesta tuli kuluneeksi 90 vuotta.

Yksi 1900-luvun merkittävimmistä konflikteista sai alkunsa 90 vuotta sitten. [Espanjan sisällissota alkoi heinäkuussa 1936, kun osa armeijasta nousi kapinaan maan tasavaltalaista hallitusta vastaan](https://yle.fi/a/74-20236912). Sota kesti lähes kolme vuotta ja päättyi keväällä 1939.

## Kaksi Espanjaa vastakkain

Sodassa kohtasivat karkeasti jaotellen kaksi leiriä. Kenraali Francisco Francon johtamien nationalistien puolelle asettuivat muun muassa konservatiivit, monarkistit ja äärioikeistolaiset falangistit. Tasavaltaa puolustivat sosialistit, kommunistit, anarkistit ja alueelliset liikkeet.

Taustalla oli syvä yhteiskunnallinen jakolinja. Kiistat maanomistuksesta, kirkon asemasta, työväen oikeuksista ja demokraattisista uudistuksista olivat kärjistyneet vuosien ajan. Sisällissota oli tämän kamppailun väkivaltainen huipentuma.

## Sodasta tuli kansainvälinen

Konflikti veti nopeasti mukaan ulkovaltoja. Natsi-Saksa ja fasistinen Italia tukivat Francon joukkoja aseilla, joukoilla ja ilmavoimilla. Saksan Condor Legion osallistui muun muassa Guernican kaupungin pommitukseen, josta tuli sodan tunnetuimpia julmuuksia ja Pablo Picasson maalauksen aihe.

Tasavaltaa tuki Neuvostoliitto, ja sen puolelle matkusti tuhansia vapaaehtoisia eri maista niin sanottuihin kansainvälisiin prikaateihin. Monille aikalaisille Espanjan sota näyttäytyi taisteluna demokratian ja fasismin välillä, ja se on nähty myös toisen maailmansodan esinäytöksenä.

## Francon pitkä valtakausi

Sota päättyi Francon voittoon vuonna 1939. Sitä seurasi diktatuuri, joka kesti Francon kuolemaan vuonna 1975 saakka. Sodan ja sen jälkeisen sorron uhrien kokonaismäärästä esitetään erilaisia arvioita, mutta kuolleita oli kaikkiaan satojatuhansia, kun mukaan lasketaan taistelut, teloitukset, nälkä ja vankileirit.

Diktatuurin aikana sodan hävinneen osapuolen muistoa vaiettiin. Franco haudattiin aikoinaan mittavaan muistomerkkiin, mutta hänen jäännöksensä siirrettiin sieltä pois vuonna 2019 osana menneisyyden uudelleenarviointia.

## Muisto elää yhä

Espanja on vasta viime vuosikymmeninä alkanut käsitellä sodan perintöä avoimemmin. Eri puolilla maata on edelleen joukkohautoja, joista etsitään ja tunnistetaan sodassa ja sen jälkeen surmattuja. Työ on monille perheille tapa saada vihdoin tieto kadonneiden omaisten kohtalosta.

Sisällissodan muisto jakaa yhä espanjalaisia, ja kysymykset menneisyyden käsittelystä nousevat säännöllisesti esiin politiikassa. Yhdeksänkymmentä vuotta myöhemmin sota ei ole pelkkää historiaa, vaan osa yhä elävää keskustelua kansakunnan menneisyydestä.