---
title: "Kesä on vasta alussa, mutta päivät lyhenevät jo – ja silti lämpimin aika on edessä"
description: "Kesäpäivänseisaus ohitettiin juuri, ja vuoden valoisin hetki on takanapäin. Päivät kääntyivät hivuttain lyhenemään – mutta kesän kuumin aika tulee vasta heinä-elokuussa. Selitämme, miksi valo ja lämpö eivät kulje käsi kädessä."
category: "Tiede & tekniikka"
category_url: https://sanomalehti.com/kategoria/tiede
author: "Eetu Järvinen"
published: 2026-06-22T07:50:40.000Z
updated: 2026-06-22T07:50:40.000Z
canonical: https://sanomalehti.com/artikkeli/kesa-on-vasta-alussa-mutta-paivat-lyhenevat-jo-ja-silti-lampimin-aika-on-edessa
tags: ["kesäpäivänseisaus", "luonto", "tähtitiede", "vuodenajat", "yötön yö"]
---
# Kesä on vasta alussa, mutta päivät lyhenevät jo – ja silti lämpimin aika on edessä

Kesäpäivänseisaus ohitettiin juuri, ja vuoden valoisin hetki on takanapäin. Päivät kääntyivät hivuttain lyhenemään – mutta kesän kuumin aika tulee vasta heinä-elokuussa. Selitämme, miksi valo ja lämpö eivät kulje käsi kädessä.

Suomalainen kesä on kummallinen paradoksi. Juuri kun nautimme valon runsaudesta ja odotamme lämpimimpiä viikkoja, taivaankappaleiden mekaniikka on jo kääntänyt suunnan: päivät alkavat lyhetä. Silti lämpö on vasta tulossa. Tässä on selitys siihen, miksi.

## Mikä kesäpäivänseisaus oikein on?

Maapallon pyörimisakseli on kallistunut noin 23,5 astetta suhteessa sen kiertorataan Auringon ympäri. Tämä kallistus on koko vuodenaikojen vaihtelun perussyy. Kesällä pohjoinen pallonpuolisko on kallistunut kohti Aurinkoa, jolloin se saa säteilyä loivemmin ja pidempään.

Kesäpäivänseisauksessa pohjoinen napa osoittaa eniten kohti Aurinkoa, ja Aurinko käy taivaalla korkeimmillaan. Vuonna 2026 tämä hetki oli lauantaina 21. kesäkuuta, [Aurinko laskee -palvelun mukaan](https://aurinkolaskee.com/kesapaivanseisaus/) Auringon suunnanmuutos tapahtui aamupäivällä. Silloin päivä oli vuoden pisin ja yö lyhin. "Seisaus" viittaa juuri siihen, että Auringon eteneminen taivaalla pysähtyy hetkeksi ja kääntyy takaisin.

## Päivä lyhenee – ensin huomaamattomasti

Heti seisauksen jälkeen päivät kääntyvät lyhenemään, mutta muutos on aluksi hyvin pieni. Nimi "seisaus" kuvaa tätäkin: lähellä kääntöpistettä päivän pituus muuttuu vain hivenen vuorokaudessa. Vasta kun siirrytään kohti syksyä, lyheneminen kiihtyy ja muutos tuntuu jo selvästi viikko viikolta. Nopeimmillaan päivä lyhenee syyspäiväntasauksen aikoihin syyskuussa.

Konkreettisesti: [Ilmatieteen laitoksen](https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tahtitieteelliset-vuodenajat) mukaan Helsingissä valoisaa aikaa on seisauksen aikaan lähes 19 tuntia, kun taas Oulussa päästään jo runsaaseen 22 tuntiin. Tähtitieteellisesti kesä kestää meillä noin 94 vuorokautta.

## Pohjoisessa Aurinko ei laske lainkaan

Napapiirin pohjoispuolella ilmiö menee äärimmilleen: Aurinko ei laske lainkaan horisontin alapuolelle, vaan kiertää taivasta ympäri vuorokauden. Tätä kutsutaan yöttömäksi yöksi tai keskiyön auringoksi.

Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä kauemmin ilmiö kestää. Suomen pohjoisimmassa kolkassa Nuorgamissa keskiyön aurinko paistaa yhtäjaksoisesti toukokuun puolivälistä heinäkuun loppupuolelle – noin kahden kuukauden ajan. Ilmatieteen laitoksen mukaan yötön yö ulottuu hieman napapiiriä etelämmäksikin. Heinäkuun lopulla Aurinko alkaa jälleen vaivihkaa pistäytyä horisontin alapuolella, ja yö palaa pohjoiseenkin.

## Miksi lämpö tulee perässä?

Tässä piilee kesän suuri arvoitus. Jos Aurinko paistaa kesäkuussa korkeimmalta ja pisimpään, miksi heinäkuu ja jopa elokuu ovat yleensä lämpimämpiä? Vastaus on käsite nimeltä lämpöviive.

Kyse on lämmön varastoitumisesta. Vesi ja maa eivät kuumene hetkessä, vaan ne keräävät auringonlämpöä hitaasti varastoon. Erityisesti vesi – meret ja järvet – on sitkeä lämpövarasto: sen lämmittäminen vaatii valtavasti energiaa, joten se lämpenee viiveellä. Vielä kesäpäivänseisauksen jälkeenkin maa ja vesistöt saavat enemmän lämpöä kuin ne ehtivät luovuttaa takaisin, joten kokonaislämpötila jatkaa nousuaan vaikka päivät jo lyhenevät, [Royal Meteorological Society kuvaa](https://www.rmets.org/metmatters/summer-solstice-and-seasonal-lag).

Tasapaino kääntyy vasta keskikesän jälkeen, kun lyhenevä päivä alkaa vihdoin jäähdyttää enemmän kuin lämmittää. Käytännössä lämpimin jakso ajoittuu Suomessa heinäkuulle, eli noin kuukauden verran valon huipun jälkeen. Sama viive näkyy myös vuorokauden mittakaavassa: lämpimin hetki ei ole keskipäivällä auringon korkeimmillaan, vaan vasta iltapäivällä.

Niinpä juhannuksen runsas valo on samaan aikaan lupaus ja jäähyväiset. Valoisin hetki on takana, mutta paras kesä – uintivedet, lämpimät illat ja täysi lehtevyys – on yhä edessä. Luonto kerää nyt sitä lämpövarastoa, jota nautimme heinäkuussa.

## Lähteet

- [Tähtitieteelliset vuodenajat](https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tahtitieteelliset-vuodenajat)
- [Kesäpäivänseisaus – vuoden pisin päivä Suomessa](https://aurinkolaskee.com/kesapaivanseisaus/)
- [Summer solstice and seasonal lag](https://www.rmets.org/metmatters/summer-solstice-and-seasonal-lag)