---
title: "Kesäretkelle Karvahaaraan? Suomen hauskimmat ja hävyttömimmät paikannimet – ja mistä ne tulivat"
description: "Karttaa selatessa törmää nimiin, jotka saavat takapenkin kikattamaan ja kuljettajan punastumaan. Mutta Pierumäen ja Homeperseensuon takana ei piile rivous vaan vanha sanasto – ja yllättävän tarkka kuvaus maastosta."
category: "Paikallinen"
category_url: https://sanomalehti.com/kategoria/paikallinen
author: "Onni Lehtinen"
published: 2026-06-20T06:03:30.000Z
updated: 2026-06-20T06:03:30.000Z
canonical: https://sanomalehti.com/artikkeli/kesaretkelle-karvahaaraan-suomen-hauskimmat-ja-havyttomimmat-paikannimet-ja-mist
tags: ["paikannimet", "suomen kieli", "kesäretki", "Kotus", "murre"]
---
# Kesäretkelle Karvahaaraan? Suomen hauskimmat ja hävyttömimmät paikannimet – ja mistä ne tulivat

Karttaa selatessa törmää nimiin, jotka saavat takapenkin kikattamaan ja kuljettajan punastumaan. Mutta Pierumäen ja Homeperseensuon takana ei piile rivous vaan vanha sanasto – ja yllättävän tarkka kuvaus maastosta.

Kesäloman tieretkellä paras viihdyke löytyy usein ilmaiseksi tienviitasta. Suomesta nimittäin löytyy karttaan painettuna paikkoja, joiden ohi ei pääse ilman virnistystä: Pierumäki, Homeperseensuo, Hevonperseenmutka. Ne kuulostavat kiusoittelulta, mutta lähes jokaisen takana on täysin asiallinen selitys.

## Lahdet ovat perseitä, niemet jotain muuta

Suurin osa vanhoista paikannimistä on syntynyt itsestään, ihmisten puheessa. [Kotimaisten kielten keskus](https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimisto-ja-sen-huoltaminen/paikannimet/) erottaa perinnäiset nimet – järvet, suot, mäet ja talot, jotka vakiintuivat käytössä – suunnitelluista nimistä kuten kaduista ja kunnista. Perinnäinen nimi kuvasi paikkaa: sen muotoa, hyötyä tai siihen liittyvää vahvaa kokemusta.

Juuri muotovertaukset selittävät ison osan "hävyttömyyksistä". [Ylen mukaan](https://yle.fi/aihe/a/20-287888) lahtia on usein nimetty perseiksi ja kapeita niemiä sekä nyppylöitä miehisillä sanoilla – ihan vain siksi, että ne muistuttivat sellaisia. Sana *perse* tarkoittaa paikannimissä takana tai perällä olevaa. Homeperseensuo on siis vetinen suo jonkin takana, ei sen kummempaa.

Monet nimet ovat myös hyvin vanhoja, ja niissä elää sanoja, jotka olivat aikanaan tavallista puhekieltä. Merkitys on saattanut kadota tai muuttua – ja jäljelle jäänyt nimi kuulostaa nykykorvaan vain hassulta.

## Pöljä ei ole haukkumasana – ja Karvahaara voitti äänestyksen

Hyvä esimerkki on Siilinjärven kylä **Pöljä**. Sana tarkoittaa nykysuomessa tyhmää, mutta nimen taustalla on todennäköisesti joko vanha sukunimi tai murresana *pöllä*, pieni saari tai heinäluoto. Mikään ei viittaa kylän älynlahjoihin.

Kun [Kotiliesi äänestytti lukijoillaan](https://kotiliesi.fi/ihmiset/kulttuuri/suomen-hauskimmat-paikannimet/) Suomen hauskimmat paikannimet, kärkeen kipusi Ruotsinpyhtään **Karvahaara**. Kymmenen kärkeen ylsivät myös Turun **Pallivaha** (*palli* = pyöreä, *vaha* = iso kivi – siis pyöreä iso lohkare), pohjoisen pitkä **Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä** ja **Peräsuolijoki**, jonka mutkitteleva uoma on saanut nimensä suolen muodosta.

## Paskaa lähes 3 000 nimessä

Rivot nimet eivät ole harvinaisuus. Ylen mukaan pelkkä sana *paska* esiintyy lähes 3 000 suomalaisessa paikannimessä – ei kiroiluna vaan kuvauksena huonosta maasta, mutaisesta polusta tai kelvottomasta pellosta. Pierumäki taas on tyypillisesti mäki, jonka nouseminen vaati kovia ponnistuksia.

Paikannimet noudattavat oman murteensa äännelakeja, joten ne kantavat mukanaan paikallista puhetta vuosisatojen takaa. Voimakkaan rivot nimet tuntuvat ihmisistä hämmentäviltä ja naurettavilta – ja saattavat kertoa enemmän suomalaisesta mielenmaisemasta kuin itse maastosta.

## Näin tarkistat oman kotipaikkasi

Huvittava paikannimi kannattaa aina varmistaa lähteestä ennen kuin sen ottaa todesta. Maanmittauslaitoksen Karttapaikka näyttää viralliset nimet koko maasta, ja Kotuksen Nimiarkistossa on yli 2,7 miljoonaa alkuperäistä paikannimitietoa, jotka on kerätty haastattelemalla paikallisia. Sieltä selviää, että takapenkin kikatuksen takana on yleensä vain vanha, kunnioitettava sana – joka kannattaa lukea ääneen vasta seuraavalla tauolla.

## Lähteet

- [Paikannimet – näin ne syntyvät](https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimisto-ja-sen-huoltaminen/paikannimet/)
- [Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin paikoista?](https://yle.fi/aihe/a/20-287888)
- [Nämä ovat Suomen hauskimmat paikannimet! Katso top 10 -lista](https://kotiliesi.fi/ihmiset/kulttuuri/suomen-hauskimmat-paikannimet/)