Maakuntalaulu on osa alueen identiteettiä. Lapissa on kuitenkin herännyt ajatus, että nykyinen laulu ei ole tarpeeksi omaleimainen.
Lapin maakuntalauluna on Kymmenen virran maa, mutta laulu jaetaan Pohjois-Pohjanmaan kanssa, Yle kertoo. Juuri tämä on saanut osan toivomaan Lapille kokonaan omaa laulua.
Yli satavuotias perinne
Nykyisen laulun juuret ulottuvat pitkälle. Kymmenen virran maa esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1906 Oulussa pidetyssä raittiuskokouksessa.
Laulun on säveltänyt Oskar Merikanto, ja sanat ovat A. V. Forsmanin käsialaa. Kyseessä on siis pitkä ja vakiintunut perinne, joka on kulkenut kahden maakunnan yhteisenä tunnuksena.
Aloite omasta laulusta
Ajatus oman laulun saamisesta on edennyt aloitteeksi asti. Kansanedustaja Sara Seppänen (ps.) on tehnyt asiasta valtuustoaloitteen, jonka taustalla on aiempi nettiadressi.
Seppäsen mukaan Lappi ansaitsisi tyystin oman laulunsa. Perusteena on maakunnan vahva oma identiteetti, joka monille lappilaisille on tärkeä osa kotiseututunnetta.
Ehdolla melankolisempi laulu
Vaihtoehtokin on ollut esillä. Uudeksi maakuntalauluksi on ehdotettu Heikki Yli-Tepsan säveltämää Lapille-laulua.
Laulu on sävyltään nykyistä maakuntalaulua melankolisempi. Sen aiheina ovat muun muassa porotokat, tunturit ja kaamoksen pimeys, eli tutut lappilaiset elementit.
Perinne vastaan omaleimaisuus
Kyse on lopulta tasapainosta perinteen ja oman identiteetin välillä. Kymmenen virran maa on tuttu ja vanha, mutta se ei ole yksin Lapin oma.
Keskustelu kertoo siitä, kuinka tärkeäksi maakuntien omaleimaisuus koetaan. Se, päätyykö Lappi vaihtamaan laulunsa, on maakunnan oma ratkaisu, jota puntaroidaan alueen sisällä.
