---
title: "Lyhyeksi leikattu nurmikko on luonnolle aavikko – näin teet pihastasi kukkivan niityn"
description: "Suomalaispihat ja kaupunkien viheralueet ovat täynnä tasaiseksi leikattua nurmikkoa, joka tarjoaa pölyttäjille ja muulle luonnolle hyvin vähän. Yhä useampi kaupunki ja kotipuutarhuri antaa nyt osan nurmikosta kasvaa niityksi – ja se on helpompaa kuin moni luulee."
category: "Yleinen"
category_url: https://sanomalehti.com/kategoria/yleinen
author: "Marja Lahtinen"
published: 2026-06-20T13:18:30.000Z
updated: 2026-06-20T13:18:30.000Z
canonical: https://sanomalehti.com/artikkeli/lyhyeksi-leikattu-nurmikko-on-luonnolle-aavikko-nain-teet-pihastasi-kukkivan-nii
tags: ["niitty", "nurmikko", "pölyttäjät", "luonnon monimuotoisuus", "kaupunkiluonto"]
---
# Lyhyeksi leikattu nurmikko on luonnolle aavikko – näin teet pihastasi kukkivan niityn

Suomalaispihat ja kaupunkien viheralueet ovat täynnä tasaiseksi leikattua nurmikkoa, joka tarjoaa pölyttäjille ja muulle luonnolle hyvin vähän. Yhä useampi kaupunki ja kotipuutarhuri antaa nyt osan nurmikosta kasvaa niityksi – ja se on helpompaa kuin moni luulee.

Kesäaamun ääni monessa suomalaiskaupunginosassa on ruohonleikkurin surina. Tasaiseksi trimmattu nurmikko näyttää siistiltä, mutta luonnon näkökulmasta se on lähes elotonta pintaa: muutaman heinälajin yhdyskunta, jossa kukat ehditään katkaista ennen kuin ne ehtivät kukkia. Pölyttäjälle se on yhtä antoisa kuin asfaltti.

Samaan aikaan juuri niityt ja kukkivat ketomaiset alueet ovat hupeneva luontotyyppi. [Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttaa](https://www.sll.fi/opi-lisaa/polyttajat/puolusta-polyttajia/auta-polyttajia-pihallasi/), että monet pölyttäjät ovat käyneet uhanalaisiksi nimenomaan siksi, että niityt ja muut avoimet kukkamaat ovat hävinneet maankäytön muutosten myötä. Kun mehiläiset, kimalaiset ja perhoset eivät löydä mettä ja siitepölyä, kärsii koko ravintoketju – ja viime kädessä myös ihmisten ruoantuotanto.

## Miksi niitty voittaa nurmikon

Ero nurmikon ja niityn välillä on ennen kaikkea lajiston runsaudessa. Kukkiva niitty tarjoaa mettä ja siitepölyä koko kasvukauden ajan, kun taas viikoittain leikattu nurmikko ei juuri koskaan kuki. Niityllä on myös käytännön etuja. [Helsingin kaupungin mukaan](https://ilmasto.hel.fi/sopeutuminen/nurmikot-muuntuvat-asukkaiden-toiveista-niityiksi-luonnonmukainen-kasvillisuus-imee-vetta-ja-lisaa-monimuotoisuutta/) luonnonmukainen, syväjuurinen kasvillisuus imee hulevettä paremmin kuin tiivis nurmikko ja vähentää näin tulvariskiä rankkasateilla. Monimuotoisen niityn maaperä sitoo myös hiiltä. Ja koska niitty niitetään vain kerran tai kaksi kesässä viikoittaisen leikkuun sijaan, se säästää työtä, polttoainetta, kastelua ja rahaa.

## Kaupungit ovat jo siirtyneet niittyihin

Muutos näkyy jo julkisilla viheralueilla. Helsinki on muuttanut kymmeniä hehtaareja nurmikkoa kukkaniityiksi – moni alue asukkaiden omasta toiveesta. Kuopio puolestaan ylläpitää keskeisillä alueillaan kymmeniä hehtaareja niittyjä, jotka niitetään kerran kesässä loppukesästä alkaen. Keväällä 2026 myös Kaarina ilmoitti muuttavansa osan vähäkäyttöisistä nurmialueistaan niityiksi ja korostaa, ettei kyse ole välinpitämättömyydestä vaan harkitusta ympäristöteosta.

Muutos ei aina suju kitkatta. Osassa kaupunkeja asukkaat ovat kokeneet pitkän heinän pahentavan allergiaoireita, ja leikkuuta on jouduttu paikoin jatkamaan. Siksi kaupungit pitävät edelleen nurmikkoa siellä, missä kuluminen on kovaa – ja antavat kuivien, kallioisten reuna-alueiden kukkia.

## Näin teet kotinurmikosta niityn

Kotipihalla niityksi muuttaminen ei vaadi koko nurmikon repimistä. Luonnonsuojeluliitto antaa muutaman yksinkertaisen ohjeen:

- **Pidennä leikkuuväliä.** Kun leikkaat harvemmin, apila, voikukka ja muut mesikasvit ehtivät kukkia ja houkutella kimalaisia. Tämä on sama idea kuin kansainvälisissä "No Mow May" -kampanjoissa.
- **Jätä osa kokonaan leikkaamatta.** Anna esimerkiksi kuivimman tai vähäkäyttöisimmän alueen kasvaa niityksi. Kulkureitit voi pitää leikattuina, jolloin piha pysyy siistinä.
- **Kylvä kotimaisia luonnonkasveja.** Poista nurmikkoa pieninä laikkuina ja kylvä paljaalle maalle niittykasvien siemeniä. Paras kylvöaika on loppukesä tai syksy.
- **Niitä vasta loppukesällä.** Niitä, kun luonnonkukat ovat siementäneet, ja jätä niittojäte maahan muutamaksi päiväksi, jotta siemenet varisevat.
- **Luovu haravoinnista.** Jätä lehdet ja risut paikoilleen – ne tarjoavat suojaa pölyttäjille ja muille pieneliöille.

Kiinnostus on selvästi kasvanut: [Ylen Pelasta pörriäinen -kampanjaan](https://yle.fi/uutiset/3-11470237) on ilmoittautunut yli 12 500 suomalaista jättämään nurmikkonsa leikkaamatta. Pieni teko omalla pihalla kertautuu, kun tuhannet tekevät sen yhtä aikaa.

## Lähteet

- [Auta pölyttäjiä pihallasi](https://www.sll.fi/opi-lisaa/polyttajat/puolusta-polyttajia/auta-polyttajia-pihallasi/)
- [Nurmikot muuntuvat asukkaiden toiveista niityiksi](https://ilmasto.hel.fi/sopeutuminen/nurmikot-muuntuvat-asukkaiden-toiveista-niityiksi-luonnonmukainen-kasvillisuus-imee-vetta-ja-lisaa-monimuotoisuutta/)
- [Ylen Pelasta pörriäinen -kampanja näkyy pihoilla ja kaupungeissa](https://yle.fi/uutiset/3-11470237)