---
title: "Maata kiertää yhä enemmän avaruusromua – miksi siitä on tulossa ongelma"
description: "Maapalloa kiertää kymmeniätuhansia seurattavia kappaleita: vanhoja satelliitteja, rakettien osia ja räjähdysten sirpaleita. Suuri nopeus tekee pienestäkin palasesta vaarallisen, ja tutkijat varoittavat ketjureaktiosta."
category: "Tiede & tekniikka"
category_url: https://sanomalehti.com/kategoria/tiede
author: "Helmi Mäkinen"
published: 2026-06-28T08:59:00.000Z
updated: 2026-06-28T08:59:00.000Z
canonical: https://sanomalehti.com/artikkeli/maata-kiertaa-yha-enemman-avaruusromua-miksi-se-on-ongelma
tags: ["avaruus", "avaruusromu", "satelliitit", "ESA", "Kesslerin syndrooma"]
---
# Maata kiertää yhä enemmän avaruusromua – miksi siitä on tulossa ongelma

Maapalloa kiertää kymmeniätuhansia seurattavia kappaleita: vanhoja satelliitteja, rakettien osia ja räjähdysten sirpaleita. Suuri nopeus tekee pienestäkin palasesta vaarallisen, ja tutkijat varoittavat ketjureaktiosta.

## Vuosikymmenten perintö kiertoradalla

Yli 60 vuotta kestänyt avaruustoiminta on jättänyt jälkensä: Maata kiertää nykyään kymmeniätuhansia seurattavia kappaleita. [Euroopan avaruusjärjestö ESA:n mukaan](https://www.esa.int/Space_Safety/Space_Debris/About_space_debris) vain pieni osa niistä on toimivia satelliitteja – loput ovat romua: käytöstä poistuneita satelliitteja, rakettien osia ja törmäysten sekä räjähdysten sirpaleita.

Seurattavien kappaleiden lisäksi kiertoradalla arvioidaan olevan valtava määrä liian pieniä palasia, joita ei voi seurata mutta jotka ovat silti vaarallisia. [NASA:n arvioiden mukaan](https://orbitaldebris.jsc.nasa.gov/) jo senttimetrin kokoisia kappaleita on satojatuhansia.

## Nopeus tekee romusta vaarallista

Avaruusromun vaarallisuus ei johdu koosta vaan nopeudesta. Matalalla kiertoradalla kappaleet liikkuvat useiden kilometrien sekuntinopeudella, jolloin pienikin metallinpala voi vaurioittaa tai tuhota toimivan satelliitin osuessaan siihen.

Riski ei ole teoreettinen. Vuonna 2009 käytöstä poistunut venäläissatelliitti törmäsi toiminnassa olleeseen yhdysvaltalaiseen viestintäsatelliittiin, ja törmäys synnytti tuhansia uusia sirpaleita. Myös satelliittien tahalliset tuhoamiset, kuten ohjuskokeet, ovat lisänneet romun määrää merkittävästi.

## Kesslerin syndrooma

Tutkijoita huolestuttaa erityisesti niin sanottu Kesslerin syndrooma, jonka kuvasi NASA-tutkija Donald Kessler jo 1970-luvulla. Ajatus on yksinkertainen mutta huolestuttava: mitä enemmän romua kiertoradalla on, sitä todennäköisemmin kappaleet törmäävät toisiinsa – ja jokainen törmäys synnyttää lisää romua.

Pahimmassa skenaariossa tämä ketjureaktio voisi tehdä joistakin kiertoradoista käytännössä käyttökelvottomia tulevaisuudessa. Se uhkaisi muun muassa viestintä-, sää- ja paikannussatelliitteja, joista nyky-yhteiskunta on riippuvainen.

## Mitä romulle voidaan tehdä?

Ratkaisuja kehitetään. [ESA edistää aktiivisen avaruusromun poiston tekniikoita](https://www.esa.int/Space_Safety/Space_Debris/Active_debris_removal) – muun muassa menetelmiä, joilla suuria romukappaleita voitaisiin napata ja ohjata palamaan ilmakehään. Lisäksi kansainvälisissä ohjeissa edellytetään, että satelliitit poistetaan kiertoradalta käyttöikänsä jälkeen.

ESA on asettanut tavoitteekseen, ettei sen toiminta tuottaisi enää uutta romua tulevaisuudessa. Haaste on silti suuri: samaan aikaan kun romua yritetään vähentää, kiertoradalle lähetetään jatkuvasti yhä enemmän satelliitteja. Avaruuden siivoaminen on vasta alkamassa.