---
title: "Moduli 225 – suomalainen \"palikkamökki\", joka päätyi New Yorkin MoMAan"
description: "Vuonna 1968 kaksi nuorta arkkitehtia piirsi kesämökin, jota ei koottu hirsi hirreltä vaan moduuleista kuin palikoista. Kristian Gullichsenin ja Juhani Pallasmaan Moduli 225 päätyi lopulta New Yorkin MoMA-museon näyttelyyn – todisteena siitä, että suomalainen metsämökki voi olla myös kansainvälinen muotoiluteko."
category: "Tiede & tekniikka"
category_url: https://sanomalehti.com/kategoria/tiede
author: "Eetu Järvinen"
published: 2026-06-28T04:57:00.000Z
updated: 2026-06-28T04:57:00.000Z
canonical: https://sanomalehti.com/artikkeli/moduli-225-suomalainen-palikkamokki-joka-paatyi-momaan
tags: ["arkkitehtuuri", "muotoilu", "kesämökki", "modulaarisuus", "design"]
---
# Moduli 225 – suomalainen "palikkamökki", joka päätyi New Yorkin MoMAan

Vuonna 1968 kaksi nuorta arkkitehtia piirsi kesämökin, jota ei koottu hirsi hirreltä vaan moduuleista kuin palikoista. Kristian Gullichsenin ja Juhani Pallasmaan Moduli 225 päätyi lopulta New Yorkin MoMA-museon näyttelyyn – todisteena siitä, että suomalainen metsämökki voi olla myös kansainvälinen muotoiluteko.

## Kahden arkkitehdin kolmas tie

Vuonna 1968 suomalainen arkkitehtuuri eli murroskautta. Kaksi nuorta arkkitehtia, [Kristian Gullichsen](https://en.wikipedia.org/wiki/Kristian_Gullichsen) ja [Juhani Pallasmaa](https://en.wikipedia.org/wiki/Juhani_Pallasmaa), etsivät vaihtoehtoa sekä raskaalle betonirakentamiselle että perinteiselle hirsimökille.

Heidän vastauksensa oli Moduli 225 – modulaarinen kesähuvilamalli, jonka nimi kertoo olennaisen: perusmoduulin sivu on 225 senttimetriä. Kaikki rakentui tästä yhdestä mittayksiköstä. Seinät, lattiat ja katot olivat tehdasvalmistettuja vakiopaloja, jotka liittyivät toisiinsa kuin palapelin osat.

## Japanista ja modernismista ammennettua

Suunnittelun juuret kulkivat kahteen suuntaan. Japanilainen taloperinne, jossa tila rakentuu tatamimaton mittayksiköistä, kiehtoi molempia. Samalla modernistinen, pelkistetty estetiikka – puhdas rakenne ja tyhjä tila – muovasi käsitystä siitä, miltä moderni mökki voisi näyttää.

Tulos ei ollut kopio kummastakaan vaan suomalainen synteesi: puuta, terästä ja lasia yhdistävä järjestelmä, joka istui männikön reunaan yhtä luontevasti kuin galleriatilaan.

## Tehdas tekee palat, asukas valitsee kokonaisuuden

Moduli 225:n keskeinen lupaus oli vapaus. Teollisesti valmistettuja elementtejä saattoi yhdistellä haluamakseen kokonaisuudeksi – pienestä saunamökistä avaraan kesäasuntoon. Useimmat 1960-luvun elementtitalot olivat harmaata vakiotavaraa; Moduli 225 osoitti, että sarjavalmistus ja kaunis muoto eivät sulje toisiaan pois.

Järjestelmällä rakennettiin lopulta vain kymmeniä rakennuksia. Kaupallista läpimurtoa siitä ei tullut, ja syihin – rakenteiden talvenkestosta markkinoiden kypsymättömyyteen – ei ole yhtä selkeää vastausta.

## New Yorkiin asti

Maine ylitti silti rajat. Moduli 225 nostettiin esiin New Yorkin [Museum of Modern Artin](https://www.moma.org) prefabrikaatiota käsitelleessä näyttelyssä, joka esitteli tehdasvalmisteisen asumisen historiaa ja tulevaisuutta. Suomalaisen mökkijärjestelmän rinnalla oli muun muassa Matti Suurosen ikoninen Futuro-talo – kaksi hyvin erilaista vastausta samaan kysymykseen siitä, voiko kodin valmistaa muualla kuin rakennustyömaalla.

Tänä päivänä alkuperäisiä Moduli 225 -rakennuksia on jäljellä vain muutamia, ja ne ovat nousseet arkkitehtuurin ystävien arvostamiksi kohteiksi. Ne ovat rakennettuja todisteita siitä, mitä suomalainen muotoiluajattelu parhaimmillaan on: toimivaa, kaunista ja kansainvälisesti puhuttelevaa – ja syntyisin yhdestä 225 senttimetrin mitasta.