---
title: "Nallekarkeista tuli yllättävä apuväline pellon vierasviljojen tunnistamiseen"
description: "Maanmittauslaitoksen tutkijat opettivat droonia ja tekoälyä tunnistamaan vierasviljoja pelloilta. Kalibrointiin tarvittiin jokin, joka näyttää ilmasta kasvilta, ja parhaaksi osoittautuivat vihreät nallekarkit."
category: "Tiede & tekniikka"
category_url: https://sanomalehti.com/kategoria/tiede
author: "Sofia Laine"
published: 2026-07-21T20:21:00.000Z
updated: 2026-07-21T20:21:00.000Z
canonical: https://sanomalehti.com/artikkeli/nallekarkeista-tuli-yllattava-apuvaline-pellon-vierasviljojen-tunnistamiseen
tags: ["maatalous", "tutkimus", "drooni", "tekoaly"]
---
# Nallekarkeista tuli yllättävä apuväline pellon vierasviljojen tunnistamiseen

Maanmittauslaitoksen tutkijat opettivat droonia ja tekoälyä tunnistamaan vierasviljoja pelloilta. Kalibrointiin tarvittiin jokin, joka näyttää ilmasta kasvilta, ja parhaaksi osoittautuivat vihreät nallekarkit.

Tutkimus tuottaa toisinaan ratkaisuja, jotka kuulostavat vitsiltä mutta ovat täyttä totta. Tällä kertaa avuksi tarvittiin pussi nallekarkkeja.

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen FGI:n tutkijat selvittivät, miten droonikuvausta ja tekoälyä voisi käyttää vierasviljojen tunnistamiseen pelloilla, [Maaseudun Tulevaisuus kertoo](https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/f0df99a5-05f3-4aa1-b227-d1871b61b7ff). Kyse on käytännön ongelmasta: puhdaskaurapellolla kasvavat vieraat viljat pitää löytää ja poistaa, ja se on työlästä käsin.

## Miksi karkkeja tarvittiin

Ennen kuin menetelmää voi testata oikealla pellolla, se pitää kalibroida. Tarvitaan jotain, joka näyttää ilmasta kuvattuna riittävän samalta kuin todellinen vieras kasvi, jotta järjestelmän tarkkuutta voi mitata hallituissa oloissa.

Tutkijat kokeilivat erilaisia esineitä koeasetelmassa Espoon Tapiolassa nurmikolle rakennettuna. Yllättäen parhaaksi vastineeksi osoittautuivat nallekarkit. Vanhempi tutkija Roope Näsi kertoo, että erityisesti vihreät ja läpikuultavat karkit vastasivat hyvin sitä, miltä oikea havaintotilanne pellolla näyttää.

Syy on väri ja koko. Karkin sävy ja mittakaava osuivat lähelle sitä, mitä droonin kamera näkee kasvustosta, joten ne toimivat halpana ja helposti aseteltavana vertailukohteena.

## Kalibroinnista pellolle

Kevään 2026 kalibroinnin jälkeen menetelmä vietiin oikeille pelloille. Varsinaiset peltokokeet järjestettiin heinäkuun alussa Isossakyrössä sekä useilla puhdaskauralohkoilla Kyrönmaan ja Lapuan alueella.

Tutkijoiden mukaan menetelmä toimi jopa odotettua paremmin. Droonin ottama kuva analysoidaan tekoälyllä, joka paikantaa vierasviljat, minkä jälkeen ne voidaan käydä poistamassa kohdennetusti oikeista kohdista pellolla.

## Mihin tästä voi edetä

Nallekarkit ovat vain hauska yksityiskohta isommassa kehityksessä. Taustalla on maatalouden digitalisaatio: pyrkimys kohdentaa työ ja mahdolliset torjunta-aineet täsmällisesti sinne, missä niitä tarvitaan.

Jos drooni ja tekoäly osaavat löytää vierasviljat luotettavasti, käsityön tarve vähenee ja pellon hoito tarkentuu. Samaa lähestymistapaa voisi jatkossa soveltaa muihinkin kasveihin ja kasvinterveyden seurantaan. Tässä vaiheessa kyse on kuitenkin vielä tutkimuksesta, jonka tulokset ovat lupaavia mutta odottavat laajempaa käyttöönottoa.

## Lähteet

- [Nallekarkkeja pellolla? Yllättävä testi vei tutkijat lähemmäs puhdasta satoa](https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/f0df99a5-05f3-4aa1-b227-d1871b61b7ff)