---
title: "Nuorten terveysosaaminen jakautuu yhä jyrkemmin – osa pärjää, osa jää tiedon varjoon"
description: "Suomalaisnuorten kyky löytää, ymmärtää ja arvioida terveystietoa eriytyy entistä selvemmin: heikoin terveyslukutaito kasautuu samoille nuorille, joilla on jo muutenkin vähemmän voimavaroja. Tutkijoiden mukaan kyse on kasvavasta eriarvoisuudesta, ei pelkästä tiedon puutteesta."
category: "Paikallinen"
category_url: https://sanomalehti.com/kategoria/paikallinen
author: "Tuula Koskinen"
published: 2026-06-20T20:48:30.000Z
updated: 2026-06-20T20:48:30.000Z
canonical: https://sanomalehti.com/artikkeli/nuorten-terveysosaaminen-jakautuu-yha-jyrkemmin-osa-parjaa-osa-jaa-tiedon-varjoo
tags: ["nuoret", "terveys", "terveyslukutaito", "mielenterveys", "eriarvoisuus", "kouluterveyskysely"]
---
# Nuorten terveysosaaminen jakautuu yhä jyrkemmin – osa pärjää, osa jää tiedon varjoon

Suomalaisnuorten kyky löytää, ymmärtää ja arvioida terveystietoa eriytyy entistä selvemmin: heikoin terveyslukutaito kasautuu samoille nuorille, joilla on jo muutenkin vähemmän voimavaroja. Tutkijoiden mukaan kyse on kasvavasta eriarvoisuudesta, ei pelkästä tiedon puutteesta.

Suomalaisnuorten terveys näyttää tilastoissa monilta osin kohenevan, mutta samaan aikaan nuorten välinen kuilu syvenee. Yhä useampi nuori voi hyvin ja osaa tulkita terveystietoa, mutta yhtä lailla erottuu joukko, joka jää jälkeen – eikä ero selity pelkästään perheen varallisuudella.

## Heikko terveyslukutaito kasautuu samoille nuorille

Lasten ja nuorten terveyttä ja eriarvoisuutta tutkiva [Leena Paakkari](https://www.sttinfo.fi/tiedote/71748789/uusi-professori-leena-paakkari-nuoret-kohtaavat-yha-enemman-virheellista-terveystietoa-verkossa?publisherId=69817172&lang=fi) aloitti tammikuussa 2026 Jyväskylän yliopiston terveyden ja liikunnan edistämisen professorina. Hän johtaa Suomessa WHO:n koululaistutkimusta (HBSC), jonka pitkät väestöaineistot tarjoavat poikkeuksellisen näkymän siihen, miten nuorten arki ja terveyshaasteet ovat muuttuneet.

Paakkarin mukaan keskeinen havainto on kasautuminen: mielenterveyden haasteet, kuormittuneisuus ja heikko terveyden lukutaito kietoutuvat usein toisiinsa ja koskettavat samoja nuoria. Toisin sanoen ne nuoret, joilla on vähiten tukea perheeltä, ystäviltä tai omia voimavaroja, jäävät myös helpoimmin terveystiedon ulkopuolelle.

## Joka kymmenes arvioi taitonsa heikoksi

Paakkarin aiemmassa, noin 3 800 lukiolaista kattaneessa [tutkimuksessa](https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/monella-nuorella-on-puutteita-terveyden-lukutaidossa/) noin 10 prosenttia nuorista koki terveyslukutaitonsa heikoksi. Mittarilla selvitettiin, löytääkö nuori terveystietoa, osaako hän arvioida sen luotettavuutta ja ymmärtääkö hän, miten oma käytös vaikuttaa terveyteen.

Heikoksi terveyslukutaitonsa arvioivat erityisesti koulussa huonosti menestyvät. Huolestuttavaa oli, että koettu terveysosaaminen ennusti terveyttä ja terveyskäyttäytymistä enemmän kuin sukupuoli tai perheen varallisuus.

## Verkossa yhä enemmän virheellistä tietoa

Paakkari korostaa, että ympäristö on muuttunut: nuoret kohtaavat yhä enemmän ristiriitaista, virheellistä tai vaikeasti tulkittavaa terveystietoa verkossa. Hänen tutkimuksensa kytkee terveystiedon arviointikyvyn ongelmalliseen sosiaalisen median käyttöön, liikkumattomuuteen ja terveyden eriarvoisuuteen.

## Tilastot kohenevat – mutta keskiarvo peittää erot

Kuva ei ole pelkästään synkkä. Tuoreimman, noin 270 000 vastaajan [Kouluterveyskyselyn 2025](https://thl.fi/-/thl-n-kouluterveyskysely-aiempaa-useampi-8.-9.-luokkalainen-kokee-terveydentilansa-hyvaksi) mukaan 78 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista koki terveytensä hyväksi, viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin 2023. Alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat THL:n mukaan edelleen vähentyneet – joskin nikotiinipussien käyttö on kasvanut selvästi.

Keskiarvojen alla erot ovat silti suuret. Kohtalaista tai vakavaa ahdistuneisuutta raportoi 34 prosenttia tytöistä mutta vain 9 prosenttia pojista. Kuilu sukupuolten ja nuoriryhmien välillä on tutkijoiden mukaan se, mihin pitäisi puuttua.

## Mitä asiantuntijat suosittelevat

Paakkari peräänkuuluttaa kohdennettuja toimenpiteitä ja palveluita, jotka tavoittavat juuri ne nuoret, joille haasteet kasautuvat. Kun terveystieto leviää verkossa kontrolloimattomasti, koulun rooli kriittisen lukutaidon opettajana korostuu entisestään. Terveysosaaminen ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan myös tasa-arvokysymys.

## Lähteet

- [Uusi professori Leena Paakkari: Nuoret kohtaavat yhä enemmän virheellistä terveystietoa verkossa](https://www.sttinfo.fi/tiedote/71748789/uusi-professori-leena-paakkari-nuoret-kohtaavat-yha-enemman-virheellista-terveystietoa-verkossa?publisherId=69817172&lang=fi)
- [Monella nuorella on puutteita terveyden lukutaidossa](https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/monella-nuorella-on-puutteita-terveyden-lukutaidossa/)
- [THL:n Kouluterveyskysely: Aiempaa useampi 8.–9.-luokkalainen kokee terveydentilansa hyväksi](https://thl.fi/-/thl-n-kouluterveyskysely-aiempaa-useampi-8.-9.-luokkalainen-kokee-terveydentilansa-hyvaksi)