---
title: "Pohjois-Savon sote-johtaja avaisi keskustelun hyvinvointialueiden verotusoikeudesta – poliitikot epäröivät"
description: "Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen esittää, että hyvinvointialueiden oma verotusoikeus tulisi vähintään selvittää, kun valtion rahoitus ei riitä kattamaan kasvavia sote-menoja. Kansanedustajat suhtautuvat ajatukseen varovaisesti."
category: "Talous"
category_url: https://sanomalehti.com/kategoria/talous
author: "Eetu Järvinen"
published: 2026-06-22T04:02:50.000Z
updated: 2026-06-22T04:02:50.000Z
canonical: https://sanomalehti.com/artikkeli/pohjois-savon-sote-johtaja-avaisi-keskustelun-hyvinvointialueiden-verotusoikeude
tags: ["hyvinvointialueet", "Pohjois-Savo", "maakuntavero", "verotus", "sote"]
---
# Pohjois-Savon sote-johtaja avaisi keskustelun hyvinvointialueiden verotusoikeudesta – poliitikot epäröivät

Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen esittää, että hyvinvointialueiden oma verotusoikeus tulisi vähintään selvittää, kun valtion rahoitus ei riitä kattamaan kasvavia sote-menoja. Kansanedustajat suhtautuvat ajatukseen varovaisesti.

Suomen hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät kunnilta uusille itsehallinnollisille alueille. Toisin kuin kunnilla, hyvinvointialueilla ei ole omaa verotusoikeutta, vaan ne saavat lähes koko rahoituksensa suoraan valtion budjetista. Juuri tämä asetelma nousee nyt uudelleen keskusteluun, kun Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen on nostanut esiin alueiden verotusoikeuden selvittämisen.

## Mitä Korhonen esittää

[Savon Sanomien mukaan](https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/9551292) Korhonen katsoo, että hyvinvointialueiden mahdollinen verotusoikeus tulisi vähintäänkin selvittää. Kyse ei ole valmiista mallista vaan avauksesta keskustelulle siitä, voisiko alueilla olla nykyistä enemmän omia tuloja ja sitä kautta liikkumavaraa, kun valtion rahoitus ei näytä riittävän palvelujen kattamiseen.

Korhonen on aiemmin peräänkuuluttanut myös valtion rahoitusmallin uudistamista niin, että se ottaisi paremmin huomioon alueiden todelliset kustannukset – Pohjois-Savossa erityisesti väestön ikääntymisen ja sairastavuuden. Verotusoikeuden selvittäminen kytkeytyy samaan ongelmaan: miten rahoittaa palvelut alueella, jossa tarve on suuri mutta rahoitus ei jousta.

## Taustalla syvenevä rahoitusvaje

Pohjois-Savon talous on ollut sitkeästi alijäämäinen. [Ylen mukaan](https://yle.fi/a/74-20127641) alue teki vuonna 2023 noin 63 miljoonan euron alijäämän, ja vuoden 2024 alijäämäksi arvioitiin noin 91 miljoonaa euroa. Alueen vuotuiset menot ovat noin 1,4 miljardia euroa.

Lain mukaan hyvinvointialueiden tulisi saada taloutensa tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä. Pohjois-Savo ei tähän määräaikaan yllä, ja säästöjä on haettu kymmenien miljoonien eurojen vuosivauhtia. Keväällä 2026 alueella valmisteltiin myös henkilöstövähennyksiin tähtääviä yt-neuvotteluja. Korhonen on todennut, että alijäämät tullaan kattamaan ja talous saadaan lopulta tasapainoon, mutta että se vie aikaa.

Tässä tilanteessa verotusoikeuden esiin nostaminen on ymmärrettävää: jos valtion rahoitus ei jousta ja säästöt kohdistuvat suoraan palveluihin ja henkilöstöön, oma verotusoikeus olisi yksi tapa hankkia alueelle lisää tuloja.

## Poliitikot varovaisina

Kansanedustajat eivät kuitenkaan innostu avauksesta. Savon Sanomien mukaan keskustan kansanedustaja Markku Siponen ohjaisi ratkaisua mieluummin hyvinvointialueiden velkajärjestelyihin kuin uuden veron suuntaan. Perussuomalaisten Minna Reijonen puolestaan keskittyisi hallinnon keventämiseen ja päällekkäisyyksien karsimiseen ennen kuin alueille annettaisiin verotusvaltaa.

Varovaisuus istuu pidempään linjaan. Niin sanottu maakuntavero on ollut poliittisesti kiistelty kysymys koko sote-uudistuksen ajan. Valtiovarainministeriön asettama [maakuntaverokomitea linjasi mietinnössään](https://valtioneuvosto.fi/-//10616/maakuntaverokomitean-mietinto-luovutettiin-valtioneuvostolle-11.3.2021) jo vuonna 2021, ettei pelkkä sote- ja pelastustoimen tehtävien siirto vielä luo perustetta maakuntaverolle. Komitean mukaan veron tarvetta tulisi arvioida vasta, kun rahoitusmallin toimivuudesta on saatu riittävästi kokemusta tai jos alueiden tehtäväkenttää olennaisesti laajennetaan.

Kriitikot ovat myös varoittaneet, että oma alueellinen vero kiristäisi etenkin työn verotusta, eikä verotusoikeudelle ole kyselyissä löytynyt laajaa kansalaiskannatusta.

## Mihin keskustelu johtaa

Korhosen avaus ei tarkoita, että verotusoikeus olisi tulossa lähiaikoina. Päätösvalta on eduskunnalla ja hallituksella, ja poliittinen tahtotila näyttää toistaiseksi pikemminkin jarruttavan kuin edistävän asiaa. Esitys kuitenkin pitää yllä keskustelua siitä, kestääkö nykyinen valtiorahoitteinen malli pitkällä aikavälillä alueilla, joilla väestö ikääntyy ja sairastaa keskimääräistä enemmän. Pohjois-Savossa kysymys on käytännönläheinen: säästöjen vaihtoehdoksi nähdään harvoja muita keinoja kuin lisää tuloja.

## Lähteet

- [Hyvinvointialueiden verotusoikeus tulisi selvittää, sanoo Pohjois-Savon sote-pomo](https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/9551292)
- [Pohjois-Savon hyvinvointialueen taloutta ei saada tasapainoon määräaikaan mennessä](https://yle.fi/a/74-20127641)
- [Maakuntaverokomitean mietintö luovutettiin valtioneuvostolle 11.3.2021](https://valtioneuvosto.fi/-//10616/maakuntaverokomitean-mietinto-luovutettiin-valtioneuvostolle-11.3.2021)