---
title: "Raatoveneet kerääntyvät Suomen rannoille – kuka korjaa lasikuituhylyn?"
description: "Rapistuvat lasikuituveneet jäävät vuosi vuodelta useammin lojumaan järvien ja meren rannoille. Hävittäminen on kallista ja hankalaa, vastuu epäselvä – ja lasku päätyy usein kunnalle tai maanomistajalle."
category: "Yleinen"
category_url: https://sanomalehti.com/kategoria/yleinen
author: "Eetu Järvinen"
published: 2026-06-21T04:08:00.000Z
updated: 2026-06-21T04:08:00.000Z
canonical: https://sanomalehti.com/artikkeli/raatoveneet-keraantyvat-suomen-rannoille-kuka-korjaa-lasikuituhylyn
tags: ["raatoveneet", "lasikuitu", "kierrätys", "ympäristö", "veneily"]
---
# Raatoveneet kerääntyvät Suomen rannoille – kuka korjaa lasikuituhylyn?

Rapistuvat lasikuituveneet jäävät vuosi vuodelta useammin lojumaan järvien ja meren rannoille. Hävittäminen on kallista ja hankalaa, vastuu epäselvä – ja lasku päätyy usein kunnalle tai maanomistajalle.

Hylätyt "raatoveneet" ovat muodostuneet pysyväksi riesaksi Suomen rannoilla. Rapistuvia lasikuituveneitä lojuu järvien ja meren rantaviivoilla ympäri maata, eikä niiden poistamiselle ole helppoa eikä halpaa ratkaisua.

## Kuinka laaja ongelma on?

Suomen venekanta on iso. [Ylen mukaan](https://yle.fi/a/74-20129288) veneitä on arviolta noin 1,2 miljoonaa, joista lasikuituveneitä yli 700 000. Käytöstä poistuu vuosittain arviolta noin 10 000 lasikuituvenettä, mutta kierrätykseen niistä päätyy korkeintaan muutama tuhat. Erotus kertyy varastoihin, takapihoille – ja rannoille.

Tarkkaa lukua hylätyistä veneistä ei ole. Ympäristöministeriö on [Ylen tietojen mukaan](https://yle.fi/a/74-20045279) teettänyt selvitystä siitä, kuinka monta hylättyä venettä Suomessa kaikkiaan on; selvityksen tulokset tarkentuvat myöhemmin.

## Miksi veneitä hylätään?

Syy on usein yhdistelmä rahaa ja vaivaa. Tyypillinen kaari on tuttu: ostetaan halvalla jo valmiiksi huonokuntoinen vene, veneillään sillä niin kauan kuin se kestää, eikä lopulta jakseta enää panostaa siihen aikaa ja rahaa.

Lasikuituveneen asianmukainen hävittäminen on vaivalloista ja kallista. Kemin tekninen johtaja Mika Grönvall arvioi [Ylelle](https://yle.fi/a/74-20045279), että yksittäisen veneen poistaminen voi maksaa tuhansia euroja – pahimmillaan kymmenenkin tuhatta. Pieniä veneitä ei myöskään ole rekisteröity, joten omistajaa on usein mahdoton tavoittaa.

## Ympäristöhaitat

Hylätty vene ei ole vain maisemahaitta. Lasikuitu murenee ajan myötä pieniksi paloiksi ja lisää roskaantumista – käytännössä myös mikromuovikuormaa vesistöissä. Veneissä voi lisäksi olla myrkyllisiä pohjamaaleja, akkuja sekä polttoaine- ja öljyjäämiä, jotka eivät kuulu luontoon.

## Kenen vastuulla siivous on?

Vastuu riippuu löytöpaikasta, [poliisin ohjeen mukaan](https://poliisi.fi/-/vastuu-ja-oikeus-hylattyyn-veneeseen-riippuu-loytopaikasta):

- **Kunnan alueella** vastuu veneen siirtämisestä on kunnalla. Vene siirretään yleensä varastoon, ja jos omistaja ei nouda sitä, se voidaan myydä huutokaupalla.
- **Yksityisellä maalla** maanomistajan tulee olla yhteydessä poliisiin. Käyttökelpoiseen veneeseen sovelletaan löytötavaralain menettelyä, jossa omistus voi siirtyä löytäjälle kolmen kuukauden kuluttua. Maanomistaja vastaa kuitenkin siirron kustannuksista, ellei alkuperäistä omistajaa löydy.

Lähtökohta on silti selvä: vene on omistajan vastuulla.

## Miten veneen hävittää laillisesti?

[Ympäristöministeriö](https://ym.fi/toimitavene) ohjeistaa korjaamaan tai lahjoittamaan toimivan veneen ensisijaisesti. Jos vene on käyttökelvoton, omistajan on toimitettava se jätehuoltoon ja poistettava vaaralliset osat – akut, polttoaine, moottori, kaasupullot – ensin. Pienet veneet otetaan vastaan kunnallisilla jäteasemilla maksua vastaan; suuremmille tarvitaan yksityinen jätehuoltoyritys.

## Kehittyykö kierrätys?

Lasikuidun kierrätys on ollut alkutekijöissään, ja paikoin lasikuitu on toistaiseksi päätynyt poltettavaksi. Ratkaisuja kuitenkin kehitetään: [Ylen mukaan](https://yle.fi/a/74-20129288) Hyvinkäälle rakennetussa, noin neljä miljoonaa euroa maksaneessa laitoksessa veneet murskataan komposiittimurskeeksi, jota käytetään sementin raaka-aineena. Laajempana ratkaisuna pohditaan tuottajavastuuta, jossa kierrätysmaksu sisältyisi veneen hintaan – kuten esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa.

## Lähteet

- [Hylätyt lasikuituveneet kuormittavat luontoa – murskatuista veneistä halutaan tehdä sementtiä](https://yle.fi/a/74-20129288)
- [Mitä vanhoille veneen raadoille tapahtuu?](https://yle.fi/a/74-20045279)
- [Vastuu ja oikeus hylättyyn veneeseen riippuu löytöpaikasta](https://poliisi.fi/-/vastuu-ja-oikeus-hylattyyn-veneeseen-riippuu-loytopaikasta)
- [Mitä tehdä käytöstä poistetulle veneelle?](https://ym.fi/toimitavene)