---
title: "Saari jota ei tullut – kun Suomi yritti synnyttää autotehtaan keskellä jatkosotaa"
description: "Verkossa kiertää tarina sodanaikaisesta autotehtaasta Helsingin autiolla saarella. Lähteet kertovat toista: vuonna 1943 perustettiin todella valtiojohtoinen autotehdashanke, mutta se vietiin tarkoituksella pois pommitusten ulottuvilta sisämaahan. Tässä on unohdettu episodi siitä, miten köyhä sotaa käyvä maa rakensi oman raskaan autoteollisuutensa."
category: "Tiede & tekniikka"
category_url: https://sanomalehti.com/kategoria/tiede
author: "Onni Lehtinen"
published: 2026-06-20T03:32:00.000Z
updated: 2026-06-20T03:32:00.000Z
canonical: https://sanomalehti.com/artikkeli/saari-jota-ei-tullut-kun-suomi-yritti-synnyttaa-autotehtaan-keskella-jatkosotaa
tags: ["historia", "teollisuushistoria", "jatkosota", "autoteollisuus", "Yhteissisu", "Vanaja"]
---
# Saari jota ei tullut – kun Suomi yritti synnyttää autotehtaan keskellä jatkosotaa

Verkossa kiertää tarina sodanaikaisesta autotehtaasta Helsingin autiolla saarella. Lähteet kertovat toista: vuonna 1943 perustettiin todella valtiojohtoinen autotehdashanke, mutta se vietiin tarkoituksella pois pommitusten ulottuvilta sisämaahan. Tässä on unohdettu episodi siitä, miten köyhä sotaa käyvä maa rakensi oman raskaan autoteollisuutensa.

Verkossa kiertää väite, jonka mukaan sodan keskellä 1943 ryhdyttiin rakentamaan autotehdasta jollekin Helsingin autiolle saarelle. Kun asiaa tutkii, kuva tarkentuu: yhdestäkään luotettavasta lähteestä ei löydy mainintaa saaritehtaasta. Sen sijaan löytyy aito ja melkein yhtä dramaattinen episodi – valtiojohtoinen [Oy Yhteissisu Ab](https://en.wikipedia.org/wiki/Vanajan_Autotehdas), jonka tehdas päinvastoin vietiin tietoisesti pois Helsingistä turvaan ilmapommituksilta.

Saaritarina on siis todennäköisesti vääristynyt muistikuva tästä hankkeesta. Faktat itsessään riittävät hyvin.

## Miksi keskellä sotaa rakennettiin autotehdasta?

Talvella 1942–43 puolustusvoimat tajusi karun tosiasian: jatkosota ei loppuisi pian, ja armeija oli täysin riippuvainen kuorma-autoista, joita ei saatu tuontina. Yksityinen Suomen Autoteollisuus, Sisu-merkin valmistaja, ei kyennyt yksin vastaamaan tarpeeseen.

Puolustusministeri **Rudolf Walden** kutsui keskeiset teollisuusmiehet koolle maaliskuun alussa 1943. Vain pari viikkoa myöhemmin, [20. maaliskuuta 1943](https://vetku.fi/julkaisut/sisut-ja-vanajat/yhteissisun-vuodet-1943-48/), perustettiin Oy Yhteissisu Ab. Nimi tarkoitti kirjaimellisesti "yhteistä Sisua": valtio ja toistakymmentä suurta suomalaista teollisuusyritystä – muun muassa A. Ahlström, Fiskars, Kone, Lokomo ja Strömberg – panivat rahansa yhteen kantaakseen riskin, johon yksikään yritys ei yksin pystynyt.

## Mitä piti valmistaa

Tuotantopohjaksi valittiin Suomen Autoteollisuuden suunnittelema raskas kuorma-auto, jota Yhteissisu valmisti omalla mallinimellään. Kyse oli nimenomaan puolustusvoimien tarpeisiin tarkoitetuista kuorma- ja linja-autoista, ei henkilöautoista – sodan logistiikan selkärangasta, jolla siirrettiin miehiä, ammuksia ja muonaa.

## Pois Helsingistä, ei saarelle vaan sisämaahan

Tässä on todennäköinen saaritarinan alkujuuri. Lähteiden mukaan johdolle oli alusta asti selvää, ettei ajoneuvoja pidä valmistaa Helsingissä – pääkaupunki oli ilmapommitusten kohde, kuten helmikuun 1944 suurpommitukset pian osoittivat. Harkittiin jopa kallioon louhittuja maanalaisia työpajoja, mutta suunnitelmasta luovuttiin kalleuden ja kiireen vuoksi.

Lopulta tehdas päätettiin sijoittaa **Vanajan kuntaan Hämeenlinnan kupeeseen**, noin sata kilometriä Helsingistä pohjoiseen. Maata ostettiin paikallisilta maanviljelijöiltä, ja sinne nousi laaja tuotantolaitos. Ensimmäisinä kuukausina autoja koottiin väliaikaisesti Suomen Autoteollisuuden Vallilan tehtaalla Helsingissä.

## Mitä hankkeesta lopulta tuli

Sota ehti loppua ennen kuin sarjatuotanto kunnolla käynnistyi. [Ensimmäinen Vanajalla valmistettu kuorma-auto](https://en.wikipedia.org/wiki/Vanajan_Autotehdas) vierähti tehtaan ovesta ulos 1. elokuuta 1945 – rauhan tultua. Hanke ei siis rauennut, vaan muuntui rauhanajan teollisuudeksi.

Yhteissisulla oli oikeus käyttää Sisu-merkkiä kesään 1948 asti. Sen jälkeen yhtiö sai uuden nimen **Vanajan Autotehdas Oy** ja autot oman merkkinsä, Vanaja. Vanaja-kuorma-autoja valmistettiin Hämeenlinnassa aina 1960-luvulle, kunnes merkki sulautui takaisin Sisuun. Sota-ajan hätäratkaisusta kasvoi siis kokonainen suomalainen automerkki.

Tarina "autiosta saaresta" jää näin varmistamatta – yksikään tutkittu lähde ei tue sitä, ja todennäköisimmin kyse on Yhteissisu-tarinan kansanomaisesta vääristymästä, jossa "pois pommitettavasta Helsingistä" on muuttunut "Helsingin saareksi". Itse hanke, vuosiluvut ja nimet sen sijaan ovat hyvin dokumentoituja.

## Lähteet

- [Vanajan Autotehdas](https://en.wikipedia.org/wiki/Vanajan_Autotehdas)
- [Yhteissisun vuodet 1943–48](https://vetku.fi/julkaisut/sisut-ja-vanajat/yhteissisun-vuodet-1943-48/)
- [Katsaus ajoneuvohistoriaan Suomessa 1922–1944](https://mobilia.fi/wp-content/uploads/2020/10/katsaus_ajoneuvohistoriaan_1922-1944.pdf)