---
title: "Selvitys: Suomi ei ole vaihtamassa työvoiman valikointia pistejärjestelmään"
description: "Työ- ja elinkeinoministeriön tuore selvitys vertaili maahanmuuton pisteytysmalleja eri maista. Lopputulos: pisteytystä voitaisiin Suomessakin hyödyntää, mutta vain selkeästi rajattuun tavoitteeseen – nykyistä työnantajavetoista järjestelmää ei olla korvaamassa."
category: "Yleinen"
category_url: https://sanomalehti.com/kategoria/yleinen
author: "Petri Niemi"
published: 2026-06-22T11:14:12.000Z
updated: 2026-06-22T11:14:12.000Z
canonical: https://sanomalehti.com/artikkeli/selvitys-suomi-ei-ole-vaihtamassa-tyovoiman-valikointia-pistejarjestelmaan
tags: ["maahanmuutto", "työvoima", "politiikka", "TEM", "pisteytys"]
---
# Selvitys: Suomi ei ole vaihtamassa työvoiman valikointia pistejärjestelmään

Työ- ja elinkeinoministeriön tuore selvitys vertaili maahanmuuton pisteytysmalleja eri maista. Lopputulos: pisteytystä voitaisiin Suomessakin hyödyntää, mutta vain selkeästi rajattuun tavoitteeseen – nykyistä työnantajavetoista järjestelmää ei olla korvaamassa.

Suomi ei ole siirtymässä Australian tai Kanadan tapaan järjestelmään, jossa työperäisiä maahanmuuttajia valikoitaisiin pisteyttämällä heidät koulutuksen, kielitaidon, iän ja ammatin perusteella. Tämä käy ilmi [työ- ja elinkeinoministeriön](https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/selvitys-tyoperaisen-maahanmuuton-pisteytysta-voidaan-hyodyntaa-eri-tarkoituksiin) teettämästä selvityksestä, joka julkistettiin 22. kesäkuuta.

Selvitys ei kuitenkaan tyrmää pisteytystä kokonaan. Sen mukaan pisteytyksen elementtejä *voitaisiin* hyödyntää Suomessakin – mutta vain, jos järjestelmälle määritellään selkeä tavoite ja pisteytettävät tekijät rajataan täsmällisesti. Mitään päätöstä mallin käyttöönotosta ei ole tehty.

## Mitä pisteytys tarkoittaa

Pisteytykseen perustuvassa maahanmuutossa valtio asettaa kriteerit, joiden mukaan hakijoita arvioidaan. Pisteitä kertyy esimerkiksi tutkinnoista, työkokemuksesta, kielitaidosta ja iästä. Riittävän pistemäärän kerännyt voi saada oikeuden muuttaa maahan ilman valmista työpaikkaa. Tällaisia malleja on käytössä muun muassa Kanadassa, Australiassa ja Britanniassa, EU:n sisällä Saksassa ja Itävallassa.

Ministeriön selvitys kävi läpi juuri näiden maiden järjestelmiä. Työministeri Matias Marttinen tilasi selvityksen viime syksynä, ja kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Suomessa teetettiin tällainen virkamiesvertailu eri maiden pisteytysmalleista.

## Suomen malli nojaa työnantajan tarpeeseen

Suomen nykyinen järjestelmä toimii toisin kuin pisteytysmaat. Se perustuu työnantajien kysyntään: maahanmuuton lähtökohtana on, että henkilöllä on jo työsuhde tai työtarjous. Lisäksi täyttyä täytyy valtion määrittämiä ehtoja, kuten vähimmäispalkka.

Selvityksen mukaan pisteytysmalliin siirtyminen ei välttämättä toisi selkeää lisäarvoa. Se todennäköisesti lisäisi hallinnollisia vaiheita ja kasvattaisi viranomaisten – ja mahdollisesti työnantajien – työtaakkaa. Siksi hyötyjen pitäisi olla kiistattomia, jotta lisäpanostukset olisivat kannattavia.

## Ministeri: kohdennettu käyttö mahdollista

Ministeri Marttinen suhtautuu nykymalliin myönteisesti mutta ei sulje pisteytyksen yksittäisiä piirteitä pois. [Uuden Suomen mukaan](https://www.uusisuomi.fi/uutiset/a/57c0a522-8c1e-44d9-929a-fd9182d743ca) hän pitää nykyistä työsuhteesta liikkeelle lähtevää mallia toimivana ja katsoo, että kokonaan toisenlaiseen, kynnyspohjaiseen järjestelmään siirtyminen olisi dramaattinen muutos.

Marttisen mukaan pisteytystä voitaisiin sen sijaan käyttää kohdennetusti, esimerkiksi houkuttelemaan huippuosaajia Suomeen. Hän on pitänyt hyvänä sitä, että pisteytysmalleja on nyt selvitetty kansainvälisen vertailun avulla.

## Selvitys ei ole vielä päätös

On syytä erottaa toisistaan selvityksen johtopäätös ja poliittinen päätös. Selvitys tarjoaa tietopohjan – se kuvaa, mitä pisteytys edellyttäisi ja mihin sitä voisi käyttää – mutta ei linjaa, että Suomi ottaisi tai jättäisi mallin käyttöön. Mahdolliset jatkotoimet jäävät poliittisen harkinnan varaan.

Käytännössä lähtökohta säilyy ennallaan: työvoiman maahanmuutto määräytyy edelleen ensisijaisesti työnantajien tarpeen mukaan, ja pisteytys nähdään korkeintaan mahdollisena täydentävänä työkaluna tarkasti rajattuihin tarkoituksiin.

## Lähteet

- [Selvitys: työperäisen maahanmuuton pisteytystä voidaan hyödyntää eri tarkoituksiin](https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/selvitys-tyoperaisen-maahanmuuton-pisteytysta-voidaan-hyodyntaa-eri-tarkoituksiin)
- [Työministeri Matias Marttinen avaa historiallista selvitystä](https://www.uusisuomi.fi/uutiset/a/57c0a522-8c1e-44d9-929a-fd9182d743ca)