---
title: "Suomalaiskaupungit lämpenevät kesällä – Tampereen Ratina yksi pahimmista lämpösaarekkeista"
description: "Tiiviisti rakennetut kaupunkialueet lämpenevät kesällä selvästi ympäristöään enemmän. Tampere erottui vertailussa kuumimpana, ja kaupungin Ratinan alue on tunnistettu yhdeksi pahimmista lämpösaarekkeista."
category: "Tiede & tekniikka"
category_url: https://sanomalehti.com/kategoria/tiede
author: "Aino Virtanen"
published: 2026-06-29T04:47:52.000Z
updated: 2026-06-29T04:47:52.000Z
canonical: https://sanomalehti.com/artikkeli/suomalaiskaupungit-lampenevat-kesalla-tampereen-ratina-yksi-pahimmista-lamposaar
tags: ["lamposaareke", "kaupunki", "ilmasto", "tampere"]
---
# Suomalaiskaupungit lämpenevät kesällä – Tampereen Ratina yksi pahimmista lämpösaarekkeista

Tiiviisti rakennetut kaupunkialueet lämpenevät kesällä selvästi ympäristöään enemmän. Tampere erottui vertailussa kuumimpana, ja kaupungin Ratinan alue on tunnistettu yhdeksi pahimmista lämpösaarekkeista.

Kesähelteillä kaupungissa on usein tukalampaa kuin maaseudulla, eikä kyse ole
pelkästä mielikuvasta. Tiiviisti rakennetut alueet keräävät ja varastoivat
lämpöä niin, että ne voivat olla useita asteita ympäristöään kuumempia. Ilmiötä
kutsutaan kaupungin lämpösaarekkeeksi.

## Tampere erottui kuumimpana

[Ylen esittelemässä OECD-vertailussa](https://yle.fi/a/74-20229739) tarkasteltiin
seitsemää suomalaista kaupunkia. Tampere oli kesällä 2023 noin neljä astetta
ympäristöään kuumempi – suurin ero vertailun kaupungeista. Toisessa päässä oli
Oulu, jossa ero jäi noin 2,6 asteeseen.

Lämpösaarekeilmiö syntyy, kun asfaltti, betoni ja kattopinnat imevät auringon
lämpöä päivällä ja luovuttavat sitä hitaasti yöllä. Kun kasvillisuutta ja
varjostavaa puustoa on vähän, alue ei pääse viilenemään – ja helteen tukaluus
korostuu erityisesti öisin.

## Ratina nousi esiin

Tampereella erityisen kuumaksi on tunnistettu Ratinan alue kaupungin keskustan
tuntumassa. [Ylen mukaan](https://yle.fi/a/74-20229739) alueen puustopeitto on
vain noin kuusi prosenttia, kun suosituksena pidetään vähintään kymmentä
prosenttia. Tieto perustuu muun muassa Ilmatieteen laitoksen mittauksiin sekä
Aalto-yliopiston tutkimukseen.

Vähäinen kasvillisuus näkyy maanpinnan lämpötiloissa: helteiden aikaan
peräti noin 70 prosenttia itäisen keskustan alueesta on vyöhykettä, jossa
maanpinnan lämpötila nousee yli 40 asteen. Kovat pintalämpötilat lisäävät
helteen rasittavuutta erityisesti ikäihmisille ja pienille lapsille.

## Viherrakentaminen viilentää

Keinot lämpösaarekkeiden hillitsemiseen ovat pitkälti tiedossa. Tehokkainta on
lisätä puustoa ja muuta kasvillisuutta, joka varjostaa ja viilentää ympäristöä.
Myös vaaleat, lämpöä heijastavat pinnat sekä asfaltin korvaaminen
läpäisevämmillä materiaaleilla auttavat.

Kaupunkisuunnittelussa kysymys käy yhä ajankohtaisemmaksi, kun kesien
hellejaksot yleistyvät. Viihtyisämmän ja viileämmän kaupungin rakentaminen on
samalla terveysteko: se vähentää helteen aiheuttamaa kuormitusta juuri niillä
alueilla, joilla ihmisiä on eniten.

## Lähteet

- [Tilasto näyttää, miten kaupungit kuumenevat kesäisin – Tampereelta löytyy poikkeuksellinen alue](https://yle.fi/a/74-20229739)