---
title: "Tutkimus: avohakattu metsä ei palaudu vuosikymmeniin – osa lajeista katoaa"
description: "Itä-Suomen yliopiston laaja katsaus osoittaa, että avohakkuun jälkeen metsän lajisto toipuu hitaasti. Osa lajeista, kuten vanhojen puiden jäkälät, voi kadota vuosikymmeniksi tai jopa vuosisadoiksi."
category: "Tiede & tekniikka"
category_url: https://sanomalehti.com/kategoria/tiede
author: "Sofia Laine"
published: 2026-06-29T18:48:00.000Z
updated: 2026-06-29T18:48:00.000Z
canonical: https://sanomalehti.com/artikkeli/tutkimus-avohakattu-metsa-ei-palaudu-vuosikymmeniin-osa-lajeista-katoaa
tags: ["metsa", "luonto", "monimuotoisuus", "tutkimus"]
---
# Tutkimus: avohakattu metsä ei palaudu vuosikymmeniin – osa lajeista katoaa

Itä-Suomen yliopiston laaja katsaus osoittaa, että avohakkuun jälkeen metsän lajisto toipuu hitaasti. Osa lajeista, kuten vanhojen puiden jäkälät, voi kadota vuosikymmeniksi tai jopa vuosisadoiksi.

Avohakkuu jättää metsään jäljen, joka näkyy paljon puuston kasvua pidempään.
[Itä-Suomen yliopiston mukaan](https://www.uef.fi/fi/artikkeli/metsien-avohakkuut-aiheuttavat-vuosikymmenien-mittaisen-lajien-kadon-osa-monimuotoisuudesta-ei-palaa)
tuore tutkimuskatsaus osoittaa, että metsän lajisto toipuu avohakkuusta hitaasti
– ja osa lajeista ei palaa lainkaan, jos hakkuut toistuvat.

## Laaja katsaus tutkimuksiin

Tutkimusta johti Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden professori Jari Kouki.
Työssä käytiin läpi yli 300 tieteellistä lähdettä sen arvioimiseksi, miten
avohakkuut vaikuttavat metsän monimuotoisuuteen.

Tulos on selvä: vaikka puusto kasvaa avohakkuun jälkeen takaisin, kaikki lajit
eivät palaa samaa tahtia – eivätkä osa lainkaan. Erityisen hitaasti toipuu
pohjoisten havumetsien lajisto.

## Jäkälät katoavat vuosikymmeniksi

Yliopiston mukaan vanhojen puiden rungoilla elävät jäkälät katoavat avohakkuun
jälkeen metsästä vuosikymmeniksi tai jopa vuosisadoiksi. Osa eliöryhmistä sen
sijaan selviää tai palaa jo ensimmäisten vuosien tai vuosikymmenten kuluessa, joten
toipumisajat vaihtelevat suuresti lajiryhmästä riippuen.

Keskeinen havainto on, että toistuvat avohakkuut eivät anna metsän lajistolle
aikaa toipua. Kun häiriö toistuu nopealla syklillä, herkimmät lajit eivät ehdi
palata ennen seuraavaa hakkuuta.

## Tutkijan suositukset

Kouki esittää kolme konkreettista keinoa monimuotoisuuden turvaamiseksi: hakkuiden
välistä aikaa tulisi pidentää, jotta lajisto ehtii toipua; hakkuualoille tulisi
jättää pysyvästi riittävästi säästöpuita; ja vanhat, voimakkaalta metsätaloudelta
säästyneet metsät tulisi suojella.

Yliopiston mukaan juuri vanhojen luonnonmetsien suojelu on tutkimuksen valossa
ensiarvoisen tärkeää. Niihin on kertynyt monimuotoisuutta, jota avohakatut
talousmetsät eivät pysty nopeasti korvaamaan.

## Miksi tällä on väliä

Tutkimus muistuttaa, että metsän palautuminen ei tarkoita vain puiden
kasvamista takaisin. Ekosysteemin monimuotoisuus – jäkälät, sienet, sammalet ja
monet eliölajit – rakentuu hitaasti, ja sen menettäminen voi olla pitkäkestoista.
Metsätalouden ratkaisuilla on siksi pitkä varjo, joka ulottuu vuosikymmenten
päähän.

## Lähteet

- [Metsien avohakkuut aiheuttavat vuosikymmenien mittaisen lajien kadon](https://www.uef.fi/fi/artikkeli/metsien-avohakkuut-aiheuttavat-vuosikymmenien-mittaisen-lajien-kadon-osa-monimuotoisuudesta-ei-palaa)