---
title: "Tykkäyksiä tai tilirahaa – vanhemmat jakavat lastensa kuvia, jotka jäävät verkkoon ikuisesti"
description: "Sharenting eli lasten kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa on arkipäiväistynyt, ja osa vanhemmista tienaa jo lapsillaan. Asiantuntijat muistuttavat, että lapsella on syntymästä asti oikeus yksityisyyteen – ja että kerran verkkoon päätynyt kuva ei katoa."
category: "Yleinen"
category_url: https://sanomalehti.com/kategoria/yleinen
author: "Marja Lahtinen"
published: 2026-06-21T13:53:00.000Z
updated: 2026-06-21T13:53:00.000Z
canonical: https://sanomalehti.com/artikkeli/tykkayksia-tai-tilirahaa-vanhemmat-jakavat-lastensa-kuvia-jotka-jaavat-verkkoon
tags: ["sharenting", "lasten oikeudet", "sosiaalinen media", "yksityisyys", "tietosuoja"]
---
# Tykkäyksiä tai tilirahaa – vanhemmat jakavat lastensa kuvia, jotka jäävät verkkoon ikuisesti

Sharenting eli lasten kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa on arkipäiväistynyt, ja osa vanhemmista tienaa jo lapsillaan. Asiantuntijat muistuttavat, että lapsella on syntymästä asti oikeus yksityisyyteen – ja että kerran verkkoon päätynyt kuva ei katoa.

Lapsi täyttää vuoden, ja kuva kakusta tuhrituin poskin leviää hetkessä sadoille seuraajille. Tilanne on tuttu lähes jokaiselle vanhemmalle – ja juuri siitä on kyse ilmiössä, jolle on vakiintunut englanninkielinen nimi **sharenting**, sanoista *sharing* (jakaminen) ja *parenting* (vanhemmuus).

Ilmiö on yleinen. Tietoturvayhtiö Kasperskyn koosteen mukaan [yli 75 prosenttia vanhemmista](https://www.kaspersky.fi/resource-center/threats/children-photos-and-online-safety) on jakanut lapsestaan kuvia somessa, ja valtaosa käyttää julkaisuissa lapsen oikeaa nimeä. Motiivit vaihtelevat ylpeydestä ja yhteydenpidosta hyväksynnän hakemiseen.

## Lapsi omistaa yksityisyytensä

Lastensuojelun Keskusliitto tiivistää, että [lapsella on oikeus yksityisyyteen](https://www.lskl.fi/blog/sharenting-lapsella-on-oikeus-yksityisyyteen/) eivätkä vanhemmat saa määrätä siitä rajattomasti. Aikuinen tekee päätökset, mutta seuraukset jäävät lapselle – usein vasta vuosien päästä.

## Riskit: kuvat eivät katoa

Keskeinen ongelma on pysyvyys. Kerran julkaistua kuvaa ei voi kutsua takaisin, eikä vanhempi voi tietää, missä se lopulta päätyy tai mihin sitä käytetään. Tavallisia lapsikuvia on löydetty pedofiilien sivustoilta, ja henkilötietoja voidaan hyödyntää identiteettivarkauksissa.

Britannian Barclays-pankin usein siteerattu **ennuste** on, että vuoteen 2030 mennessä sharenting voisi olla taustalla [merkittävässä osassa nuoriin kohdistuvista identiteettipetoksista](https://techmonitor.ai/technology/cybersecurity/sharenting-barclays-identitytheft). Kyse on arviosta, mutta se kuvaa suuntaa: lapsen nimi, syntymäaika ja kotikunta muodostavat vuosien saatossa kattavan digitaalisen jalanjäljen jo ennen kuin lapsi itse avaa ensimmäistä tiliään.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto muistuttaa myös kiusaamisen ja häpeän riskistä: kannattaa välttää kuvia, jotka voivat aiheuttaa lapselle [nolostumista](https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/hyvinvointia-digiajassa/vauvana-ja-taaperona-digiajassa/lapsen-kuvaaminen-sosiaalisessa-mediassa/) myöhemmin.

## Mitä asiantuntijat suosittelevat

Järjestöjen ohjeet ovat samansuuntaisia. MLL kehottaa kysymään lupaa lapselta aina, kun se on mahdollista, ja selittämään, kuka kuvan näkee. Julkaisematta pitäisi jättää alastonkuvat, terveystiedot, lastensuojeluasiat sekä tiedot uskonnosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Käytännössä suositellaan tilien yksityisyysasetusten tarkistamista niin, että julkaisut näkyvät vain läheisille. Jos lapsi tunnistetaan kuvasta, sovelletaan EU:n tietosuoja-asetusta (GDPR) ja Suomen tietosuojalakia.

## Lapsivaikuttajat ja raha

Ilmiön kaupallinen ulottuvuus – *kidfluencing* – on nostanut esiin uudenlaista sääntelyä. Ranska sääti jo vuonna 2020 lain alle 16-vuotiaiden lasten kuvien kaupallisesta käytöstä: osa lapsen sisällöllä ansaituista tuloista on talletettava lapselle täysi-ikäisyyteen asti. Vuonna 2024 Ranska [kirjasi alaikäisen kuvaoikeudet siviililakiin](https://merlin.obs.coe.int/article/9995) ja velvoitti vanhemmat sopimaan kuvien jakamisesta yhdessä lapsen mielipide huomioiden.

Yhdysvalloissa Illinois mahdollisti vuonna 2024 ensimmäisten joukossa sen, että lapsivaikuttaja voi [haastaa vanhempansa oikeuteen](https://www.multistate.us/insider/2025/6/25/protecting-young-influencers-new-laws-protect-content-creators-that-are-minors), jos ansioita ei ole pantu sivuun; vastaavia lakeja on säädetty myös Kaliforniassa, Minnesotassa ja Utahissa. Suomessa erillistä lapsivaikuttajalakia ei toistaiseksi ole.

Sanoma on yhteinen: lapsen oikeus yksityisyyteen ei katoa siksi, että jakaminen on helppoa.

## Lähteet

- [Mitä on sharenting?](https://www.kaspersky.fi/resource-center/threats/children-photos-and-online-safety)
- [Sharenting: Lapsella on oikeus yksityisyyteen](https://www.lskl.fi/blog/sharenting-lapsella-on-oikeus-yksityisyyteen/)
- [Lapsen kuvaaminen sosiaalisessa mediassa](https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/hyvinvointia-digiajassa/vauvana-ja-taaperona-digiajassa/lapsen-kuvaaminen-sosiaalisessa-mediassa/)