---
title: "Työttömien määrä kasvoi kesäkuussa, mutta uusia työpaikkoja tuli lisää"
description: "Kesäkuussa Suomessa oli 297 000 työtöntä, mikä on 3 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin hieman edellisvuotta enemmän. Kuva työmarkkinoista on ristiriitainen."
category: "Talous"
category_url: https://sanomalehti.com/kategoria/talous
author: "Helmi Mäkinen"
published: 2026-07-21T05:52:00.000Z
updated: 2026-07-21T05:52:00.000Z
canonical: https://sanomalehti.com/artikkeli/tyottomien-maara-kasvoi-kesakuussa-mutta-uusia-tyopaikkoja-tuli-lisaa
tags: ["tyollisyys", "talous", "tilastokeskus"]
---
# Työttömien määrä kasvoi kesäkuussa, mutta uusia työpaikkoja tuli lisää

Kesäkuussa Suomessa oli 297 000 työtöntä, mikä on 3 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin hieman edellisvuotta enemmän. Kuva työmarkkinoista on ristiriitainen.

Kesäkuun työmarkkinaluvut kertovat kahta eri tarinaa yhtä aikaa. Työttömyys kasvoi, mutta työnantajien halu palkata ei kadonnut.

Suomessa oli kesäkuussa 297 000 työtöntä, [Yle kertoo](https://yle.fi/a/74-20237260). Määrä on 3 000 suurempi kuin vuotta aiemmin, jolloin työttömiä oli 294 000. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen ja työvoimaviranomaisen tietoihin.

## Kesäkuun nousussa on kausiluonteinen piirre

Kesäkuu on työttömyysluvuissa erityinen kuukausi. Silloin opiskelijat siirtyvät työmarkkinoille, mikä nostaa lukuja tilapäisesti.

Osa kesäkuun noususta on siis normaalia kausivaihtelua, ei merkki äkillisestä käänteestä huonompaan. Vertailu vuodentakaiseen kesäkuuhun on tässä oikea tapa lukea lukua, koska se vertaa samaa kuukautta samaan kuukauteen.

Kolmen tuhannen nousu vuodessa on maltillinen. Se ei kerro romahduksesta, mutta se kertoo, ettei työttömyys ole kääntynyt laskuun.

## Avoimia paikkoja oli vähemmän, mutta uusia enemmän

Toinen puoli luvuista on kiinnostavampi. Avoimia työpaikkoja oli kesäkuussa 55 000, mikä on 8 100 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Uusia työpaikkailmoituksia tuli kuitenkin 31 400, mikä on 300 enemmän kuin edellisenä kesäkuuna. Kokonaismäärä siis laski, mutta uusien avausten virta hieman kasvoi.

Tämä viittaa siihen, etteivät työnantajat ole lopettaneet rekrytointia. Kysyntää työvoimalle on, vaikka avoinna olevien paikkojen kokonaismäärä on pienentynyt.

## Nuoret ja keski-ikäiset menivät eri suuntiin

Ikäryhmien välillä oli selvä ero. Tilastokeskuksen Pertti Taskisen mukaan 25–34-vuotiaiden tilanne heikkeni edelleen.

Sen sijaan 15–24-vuotiaiden työllisyys parani yllättävänkin paljon. Taskinen arvioi tämän liittyvän siihen, että kesätyötä oli tarjolla riittävästi.

Tämä jako on merkittävä. Nuorimpien tilanteen koheneminen on hyvä uutinen, mutta se on osin kesätyökauden ansiota. Se, että juuri työuransa alkupuolella olevien 25–34-vuotiaiden asema heikkenee, on huolestuttavampi signaali, koska se koskee ryhmää, jonka pitäisi olla kiinnittymässä työelämään pysyvästi.

## Mitä luvuista voi päätellä

Kokonaiskuva on ristiriitainen, eikä sitä kannata yksinkertaistaa suuntaan tai toiseen.

Työttömyyden kasvu on todellista, mutta maltillista ja osin kausiluonteista. Rekrytointi jatkuu, mutta avoimia paikkoja on kaikkiaan vähemmän. Yhtä selkeää tarinaa työmarkkinoiden suunnasta näistä luvuista ei saa, ja juuri se on olennaista: puhe romahduksesta tai käänteestä parempaan olisi kumpikin liioittelua.

Selvin huoli liittyy keski-ikäistyviin nuoriin aikuisiin, joiden asema on heikentynyt jo pidempään.

## Lähteet

- [Työttömyyden määrä kasvoi kesäkuussa](https://yle.fi/a/74-20237260)