---
title: "Uusperheen perinnönjako voi mutkistua – näin Päivi ja Pekka järjestivät asiansa"
description: "Uusperheessä perintöön liittyy enemmän kysymyksiä kuin tavallisessa perheessä: lapsia on eri liitoista, eikä laki aina jaa omaisuutta niin kuin pariskunta toivoisi. Esimerkkipari Päivi ja Pekka ratkaisivat asian testamentilla, avioehdolla ja edunvalvontavaltakirjalla. Kokosimme käytännön ohjeet siihen, miten perintösuunnittelussa kannattaa edetä."
category: "Yleinen"
category_url: https://sanomalehti.com/kategoria/yleinen
author: "Emilia Korhonen"
published: 2026-06-22T18:50:28.000Z
updated: 2026-06-22T18:50:28.000Z
canonical: https://sanomalehti.com/artikkeli/uusperheen-perinnonjako-voi-mutkistua-nain-paivi-ja-pekka-jarjestivat-asiansa
tags: ["perintö", "uusperhe", "testamentti", "perintösuunnittelu", "perheoikeus"]
---
# Uusperheen perinnönjako voi mutkistua – näin Päivi ja Pekka järjestivät asiansa

Uusperheessä perintöön liittyy enemmän kysymyksiä kuin tavallisessa perheessä: lapsia on eri liitoista, eikä laki aina jaa omaisuutta niin kuin pariskunta toivoisi. Esimerkkipari Päivi ja Pekka ratkaisivat asian testamentilla, avioehdolla ja edunvalvontavaltakirjalla. Kokosimme käytännön ohjeet siihen, miten perintösuunnittelussa kannattaa edetä.

Uusperheissä perinnönjako tuntuu usein monimutkaiselta, ja syystä. Kun kummallakin puolisolla on lapsia aiemmista liitoista, lakimääräinen perimysjärjestys ei välttämättä vastaa sitä, mitä pariskunta itse pitäisi reiluna. Tällöin kannattaa suunnitella perintöasiat etukäteen – ja mieluiten asiantuntijan kanssa.

## Miksi uusperhe mutkistaa perintöä

Suomen lain pääsäännön mukaan henkilön omaisuuden perivät hänen omat lapsensa eli rintaperilliset. Aviopuoliso ei automaattisesti peri puolisoaan, jos vainajalla on rintaperillisiä – tämä yllättää monet. Käytännössä se tarkoittaa, että kun uusperheessä toinen puoliso kuolee, hänen omaisuutensa menee hänen omille lapsilleen, ei leskelle eikä puolison lapsille.

Uusperheen erityispiirre on, että puolison lapset eli niin sanotut bonuslapset eivät peri puolisoa lainkaan ilman testamenttia. Jos halutaan, että myös ei-biologinen lapsi tai leski saa osansa, asiasta on määrättävä erikseen.

## Lesken asema ja yhteinen koti

Laki antaa leskelle kuitenkin suojaa. Leskellä on lähtökohtaisesti oikeus pitää puolisoiden yhteinen koti jakamattomana hallinnassaan, vaikka perilliset vaatisivat jakoa. Tämä turvaa lesken asumisen. Tarkemmat ehdot ja poikkeukset kannattaa varmistaa asiantuntijalta tai [Suomi.fi-palvelusta](https://www.suomi.fi/).

Rintaperillisillä on lisäksi oikeus niin sanottuun lakiosaan, eli osuuteen perinnöstä, jota ei voi testamentilla kokonaan poistaa. Tämä rajaa sitä, kuinka paljon omaisuutta voi ohjata esimerkiksi leskelle.

## Näin Päivi ja Pekka ratkaisivat asian

Päivi ja Pekka ovat molemmat olleet aiemmin naimisissa lastensa toisen vanhemman kanssa. Uudessa liitossaan he halusivat varmistaa, että kummankin oma omaisuus siirtyy aikanaan omille lapsille – mutta että leski ei jää tyhjän päälle. He käyttivät kolmea välinettä: testamenttia, avioehtoa ja edunvalvontavaltakirjaa.

Päivi peri vanhemmiltaan kesäpaikan. Testamentissaan hän antoi Pekalle mökkiin elinikäisen **hallintaoikeuden** omistuksen sijaan. Perusteena oli sekä se, että hänen aikuiset lapsensa eivät vielä haluaisi hoitaa mökkiasioita, että hallintaoikeuteen liittyvät verohyödyt.

Molempien testamentit antavat lesken vuokrata yhteisen kodin, nauttia vuokratuloista tai vaihtaa käytännöllisempään asuntoon. Näin perilliset eivät voi vaatia kodin myyntiä lesken eläessä. Pariskunta kertoi, että ehdon muotoili lakimies: ammattilainen huomasi yksityiskohtia, joita he eivät olisi itse osanneet ajatella.

## Keskeiset välineet perintösuunnittelussa

- **Testamentti** on uusperheessä tärkein yksittäinen asiakirja. Sillä voi turvata lesken aseman, ohjata omaisuutta omille lapsille ja muistaa myös bonuslapsia.
- **Hallintaoikeustestamentti** antaa leskelle oikeuden käyttää omaisuutta, vaikka omistus siirtyy lapsille. Tästä voi seurata myös perintöverotuksellisia etuja.
- **Avioehto** määrittää, mikä omaisuus on yhteistä ja mikä jää avio-oikeuden ulkopuolelle.
- **Lahjat elinaikana** ovat yksi tapa siirtää omaisuutta, mutta niillä on omat vero- ja ennakkoperintövaikutuksensa.
- **Edunvalvontavaltakirja** ei liity perintöön suoraan, mutta turvaa päätösvallan, jos toinen menettää toimintakykynsä.

## Käänny ammattilaisen puoleen

Perintövero määräytyy perinnön suuruuden ja sukulaisuussuhteen mukaan; uusperheessä esimerkiksi bonuslapsen verokohtelu voi poiketa biologisen lapsen kohtelusta. Tarkat veroprosentit ja rajat kannattaa tarkistaa [Verohallinnolta](https://www.vero.fi/).

Koska uusperheen tilanteet ovat yksilöllisiä, valmiit mallit harvoin sopivat sellaisinaan. Lakimiehen tai perintösuunnitteluun erikoistuneen asiantuntijan kanssa laadittu testamentti ja avioehto maksavat itsensä usein takaisin – ja säästävät perillisiä riidoilta.

## Lähteet

- [Uusperheen perinnönjako – näin Päivi ja Pekka ratkaisivat asian](https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koti/07abc335-cb14-4b45-9af7-ab3e159490eb)
- [Perhe ja perintö](https://www.suomi.fi/)
- [Perintövero](https://www.vero.fi/)