Helsinkiin suunnitellun Garden Helsinki -areenahankkeen ympärillä käyty keskustelu on nostanut esiin kysymyksen, joka Suomessa esitetään harvoin ääneen: milloin epäselvä valmistelu on huonoa hallintoa – ja milloin kyse on korruptiosta?
Hankkeelle myönnetty 35 miljoonan euron ehdollinen valtiontuki ja sen valmistelu ovat Keskisuomalaisen mukaan herättäneet epäilyjä. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistaina toivovansa, että oikeuskansleri tutkii asian. Oikeuskanslerille on myös tehty hankkeesta kanteluita.
"Saattavat täyttyä rakenteellisen korruption tunnusmerkit"
Rikos- ja prosessioikeuden professori emeritus Pekka Viljanen arvioi Ylelle, että tapauksessa saattavat täyttyä rakenteellisen korruption tunnusmerkit. Kyse on arviosta, ei syytöksestä ketään yksittäistä tahoa kohtaan – eikä hankkeeseen liity toistaiseksi rikossyytteitä.
Julkisen talousjohtamisen apulaisprofessori Jaakko Rönkkö Tampereen yliopistosta luonnehtii, että suomalainen korruptio on "moniulotteinen ja vaikeasti hahmotettava ilmiö". Juuri vaikeaselkoisuus tekee siitä hankalan tunnistaa.
Ei lahjuksia vaan verkostoja
Suomi sijoittuu vuodesta toiseen kansainvälisten korruptiovertailujen kärkeen, ja räikeä lahjonta on täällä harvinaista. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö korruptiota olisi. Asiantuntijoiden mukaan se ilmenee Suomessa tyypillisesti rakenteellisena: hyvä veli -verkostoina, suosimisena ja eturistiriitoina, jotka saattavat pysyä muodollisesti sääntöjen rajoissa mutta silti vääristää päätöksentekoa.
Riskialttiita ovat erityisesti tilanteet, joissa liikkuu paljon julkista rahaa ja joissa päätökset ovat monimutkaisia – kuten suuret hankkeet, julkiset hankinnat ja avustukset.
Avoimuus on paras suoja
Rakenteellisen korruption vastalääkkeeksi tarjotaan yleensä samaa: läpinäkyvyyttä. Kun päätösten perustelut dokumentoidaan ja mahdolliset sidonnaisuudet selvitetään etukäteen, henkilösuhteiden vaikutus kaventuu.
Garden Helsingin osalta oikeuskanslerin arvio voi osaltaan valottaa, oliko valmistelussa aidosti ongelmia vai onko kyse ennen kaikkea siitä, että avoimuus jäi puutteelliseksi. Selvää on, että keskustelu on jo nyt tehnyt näkyväksi ilmiön, josta Suomessa puhutaan liian harvoin.
