Moni vanhempi hämmästyy, kuinka nopeasti tunnelma kodissa vaihtuu. Äsken lapset leikkivät sopuisasti, ja hetkeä myöhemmin toinen huutaa ja toinen itkee. Silti samat lapset puolustavat toisiaan pihalla ja kaipaavat toisiaan, jos joutuvat eroon. Miksi rakkaus ja riita mahtuvat samaan suhteeseen? Vastaus löytyy siitä, miten lapsi kehittyy ja oppii elämään toisten kanssa.

Riitely on kilpailua huomiosta

Yksi yleisimmistä syistä sisarusten kahnauksiin on kilpailu vanhemman huomiosta ja rakkaudesta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan sisarussuhteeseen kuuluu suuria tunteita – sekä läheisyyttä että mustasukkaisuutta. Lapsi haluaa varmistaa oman paikkansa perheessä ja kokee helposti, että jos sisarus saa jotain, se on häneltä pois.

Tämä ei tarkoita, etteikö lapsi rakastaisi sisartaan. Kyse on ennemmin siitä, että kyky jakaa huomiota ja sietää pettymystä on vielä kehittymässä. Pennsylvanian osavaltionyliopiston tutkijoiden mukaan riidat kumpuavat usein juuri kilpailusta vanhempien huomiosta, mutta myös lasten erilaisista luonteista ja samojen tavaroiden tai tilojen tavoittelusta.

Aivot opettelevat vielä tunteiden säätelyä

Pienen lapsen tunteet ovat voimakkaita ja ne tulevat nopeasti. Kyky pysähtyä, odottaa vuoroaan ja rauhoittaa itseään kehittyy vähitellen läpi lapsuuden. Kun kaksi tunnesäätelyään harjoittelevaa lasta on samassa huoneessa, kipinä syttyy helposti pienestäkin – väärästä sanasta, tavarasta tai epäreiluuden tunteesta.

Riita ja rakkaus eivät ole toisensa poissulkevia. Sisarukset ovat turvallisessa suhteessa, jossa uskaltaa näyttää myös ikävät tunteet. Juuri siksi lapsi saattaa purkaa turhautumistaan sisarukseen enemmän kuin kavereihin – kotona ja sisaruksen kanssa saa olla oma itsensä silloinkin, kun on kurja olo.

Riitely on tärkeä oppitunti

Vaikka riidat kuormittavat vanhempaa, ne palvelevat lapsen kehitystä. Pennsylvanian osavaltionyliopiston asiantuntijoiden mukaan sisarusristiriidat ovat lapsen ensimmäinen harjoituskenttä vertaissuhteille: niissä opetellaan rajojen asettamista, omien tarpeiden ilmaisua ja neuvottelua.

Toisin sanoen riitely opettaa taitoja, joita tarvitaan koko elämän ajan: kuinka selvittää erimielisyys ilman, että suhde katkeaa. Nämä taidot kantavat myöhemmin ystävyyssuhteisiin, työelämään ja omaan perheeseen.

Miten vanhempi voi auttaa?

Vanhemman ei tarvitse estää jokaista riitaa – eikä se olisi mahdollistakaan. Hyödyllisempää on auttaa lapsia sanoittamaan tunteitaan ja etsimään ratkaisuja. MLL muistuttaa, että jokaisen lapsen tunteet ansaitsevat tulla nähdyiksi, myös mustasukkaisuus.

Muutama nyrkkisääntö auttaa arjessa: vältä lasten vertailua, anna kullekin omaa kahdenkeskistä aikaa ja puutu tilanteeseen, jos joku satuttaa toista tai riita on selvästi epätasainen. Muuten lapsille kannattaa antaa tilaa harjoitella sovun löytämistä itse. Vanhemman rauhallinen läsnäolo opettaa enemmän kuin syyllisen etsiminen.

Sisarusten riitely on siis harvoin merkki siitä, että jokin olisi pielessä. Useimmiten se on merkki tavallisesta, elävästä suhteesta, jossa on tilaa sekä rakkaudelle että kiukulle – ja jossa lapsi oppii vähitellen elämän tärkeimpiä taitoja.