Pohjois-Karjalassa käydään hiljaista kamppailua karhujen ja mehiläistarhaajien välillä. Ylen mukaan erityisesti Tohmajärvellä ja Kiteellä karhut ovat oppineet pääsemään mehiläispesille sähköaidoista huolimatta – hunaja on niille houkutteleva ja energiapitoinen herkku.
Ovelia keinoja
Karhut eivät vain törmää aitaan. Yle kertoo niiden kehittäneen useita keinoja: ne kaivautuvat aidan ali, kurkottavat sen yli ja käyttävät jopa niin sanottua maadoitusta – kaatavat pienen puun aidan päälle, jolloin sähkövirta ohjautuu maahan ja aita menettää tehonsa.
Kiteeläinen, jo 1970-luvulta mehiläisiä hoitanut Harri Tervonen menetti yhtenä vuonna noin 30 pesää. Hän kuvaa karhuja oveliksi – ne oppivat ja muistavat hyvän ravintopaikan ja palaavat sinne yhä uudelleen.
Vahingot nousevat sadoilletuhansille
Karhujen aiheuttamat mehiläisvahingot olivat Suomessa viime vuonna noin 250 000 euroa. Pienelle tarhaajalle menetetyt pesät tarkoittavat sekä taloudellista tappiota että vuosien työn valumista hukkaan.
Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Kasper Mickos tutkii sähköaitojen toimivuutta ja karhujen käyttäytymistä. Suojauksen kehittäminen on olennaista, sillä pelkkä tavanomainen sähköaita ei enää riitä pitämään oppineita karhuja loitolla.
Metsästys jakaa mielipiteet
Osa tarhaajista toivoo metsästyksen palauttamista. Tohmajärveläinen Veijo Mantsinen sanoo Ylelle olevansa valmis tukemaan jonkinlaista metsästystä.
Karhunmetsästys keskeytyi vuonna 2023 suuressa osassa Suomea poronhoitoaluetta lukuun ottamatta. Maa- ja metsätalousministeriö on kuitenkin valmistellut esitystä, joka mahdollistaisi rajatun kiintiömetsästyksen 20. elokuuta ja 31. lokakuuta välisenä aikana. Ratkaisua haetaan tilanteeseen, jossa on sovitettava yhteen sekä karhukannan suojelu että maaseudun elinkeinojen turvaaminen.
