Kesähelteillä kaupungissa on usein tukalampaa kuin maaseudulla, eikä kyse ole pelkästä mielikuvasta. Tiiviisti rakennetut alueet keräävät ja varastoivat lämpöä niin, että ne voivat olla useita asteita ympäristöään kuumempia. Ilmiötä kutsutaan kaupungin lämpösaarekkeeksi.
Tampere erottui kuumimpana
Ylen esittelemässä OECD-vertailussa tarkasteltiin seitsemää suomalaista kaupunkia. Tampere oli kesällä 2023 noin neljä astetta ympäristöään kuumempi – suurin ero vertailun kaupungeista. Toisessa päässä oli Oulu, jossa ero jäi noin 2,6 asteeseen.
Lämpösaarekeilmiö syntyy, kun asfaltti, betoni ja kattopinnat imevät auringon lämpöä päivällä ja luovuttavat sitä hitaasti yöllä. Kun kasvillisuutta ja varjostavaa puustoa on vähän, alue ei pääse viilenemään – ja helteen tukaluus korostuu erityisesti öisin.
Ratina nousi esiin
Tampereella erityisen kuumaksi on tunnistettu Ratinan alue kaupungin keskustan tuntumassa. Ylen mukaan alueen puustopeitto on vain noin kuusi prosenttia, kun suosituksena pidetään vähintään kymmentä prosenttia. Tieto perustuu muun muassa Ilmatieteen laitoksen mittauksiin sekä Aalto-yliopiston tutkimukseen.
Vähäinen kasvillisuus näkyy maanpinnan lämpötiloissa: helteiden aikaan peräti noin 70 prosenttia itäisen keskustan alueesta on vyöhykettä, jossa maanpinnan lämpötila nousee yli 40 asteen. Kovat pintalämpötilat lisäävät helteen rasittavuutta erityisesti ikäihmisille ja pienille lapsille.
Viherrakentaminen viilentää
Keinot lämpösaarekkeiden hillitsemiseen ovat pitkälti tiedossa. Tehokkainta on lisätä puustoa ja muuta kasvillisuutta, joka varjostaa ja viilentää ympäristöä. Myös vaaleat, lämpöä heijastavat pinnat sekä asfaltin korvaaminen läpäisevämmillä materiaaleilla auttavat.
Kaupunkisuunnittelussa kysymys käy yhä ajankohtaisemmaksi, kun kesien hellejaksot yleistyvät. Viihtyisämmän ja viileämmän kaupungin rakentaminen on samalla terveysteko: se vähentää helteen aiheuttamaa kuormitusta juuri niillä alueilla, joilla ihmisiä on eniten.
