Susi ei olekaan pelkän erämaan muovaama eläin. Suomenmaan mukaan Oulun yliopiston johtama tutkimus osoittaa, että ihmisen toiminta näkyy susien kallon muodossa eri puolilla maailmaa.
Yli 200 kalloa analysoitiin
Tutkimus toteutettiin Oulun yliopistossa yhteistyössä kansainvälisten tutkijoiden ja luonnontieteellisten museoiden kanssa. Aineistona oli yli 200 suden kalloa eri puolilta maailmaa, mikä antoi tutkijoille laajan vertailupohjan lajin sisäiseen vaihteluun.
Keskeinen havainto oli, ettei luonnonympäristö yksin selitä kalloissa näkyviä eroja. Tutkijoiden mukaan ihminen on vahvistanut susikantojen eriytymistä, eli lajin muotoutumiseen on vaikuttanut myös ihmistoiminta luonnollisten tekijöiden rinnalla.
Merkitystä suojelulle
Löydöksellä on käytännön merkitystä susien suojelussa ja hoidossa. Tutkijoiden mukaan paikallisten sopeutumien ymmärtäminen on tärkeää, kun suunnitellaan susien siirtämistä alueelta toiselle tai kantojen palauttamista.
Jos eri alueiden sudet ovat sopeutuneet ympäristöönsä osin ihmisen vaikutuksesta, yksilöiden siirtäminen paikasta toiseen ei ole yksiselitteistä. Tutkimus muistuttaa, että ihmisen ja luonnon rajaa on usein vaikea vetää tarkasti, myös suurpetojen kohdalla.
