Suomalainen arkkitehtuuri voi saada pian merkittävän kansainvälisen tunnustuksen. Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten kokonaisuus on lähellä pääsyä Unescon maailmanperintöluetteloon. Lopullinen ratkaisu tehdään lähipäivinä.
Icomosin suositus antoi vauhtia
Hankkeen kannalta tärkeä merkki saatiin kesällä. Unescon neuvonantajana toimiva asiantuntijajärjestö Icomos suositteli kesäkuussa Aalto Works -nimellä kulkevan kokonaisuuden hyväksymistä maailmanperintöluetteloon.
Icomosin myönteinen suositus ei ole tae lopullisesta päätöksestä, mutta se parantaa mahdollisuuksia selvästi. Suositus tarkoittaa, että asiantuntija-arvio kohteiden merkityksestä on vakuuttava.
Päätös Busanissa
Lopullisen päätöksen tekee Unescon maailmanperintökomitea, joka kokoontuu Etelä-Korean Busanissa heinäkuun jälkipuoliskolla. Komitea koostuu useiden maiden edustajista, ja se päättää, mitkä ehdotetut kohteet lisätään luetteloon.
Suomalaisittain kyse on poikkeuksellisesta hetkestä. Suomessa ei toistaiseksi ole yhtään modernin arkkitehtuurin kohdetta maailmanperintöluettelossa, joten Aallon rakennusten hyväksyminen olisi ensimmäinen laatuaan.
Rakennuksia eri puolilla Suomea
Aalto Works -kokonaisuus kokoaa yhteen joukon Aallon tunnettuja töitä eri puolilta Suomea. Mukana ovat muun muassa Helsingissä sijaitsevat Finlandia-talo, Aallon oma koti ja ateljee, Kansaneläkelaitoksen pääkonttori sekä Kulttuuritalo.
Pääkaupungin ulkopuolelta kokonaisuuteen kuuluvat esimerkiksi Säynätsalon kunnantalo ja Muuratsalon koetalo Jyväskylän seudulla, Paimion parantola, Seinäjoen Aalto-keskus, Sunilan asuinalue Kotkassa, Villa Mairea Porissa sekä Kolmen ristin kirkko Imatralla. Kokonaisuus kattaa siten laajasti Aallon uraa ja erilaisia rakennustyyppejä.
Merkittävä tunnustus arkkitehtuurille
Maailmanperintöstatus on kulttuurin alalla korkeimpia tunnustuksia. Se nostaa kohteet osaksi koko ihmiskunnan yhteistä perintöä ja tuo niille sekä näkyvyyttä että velvoitteen huolehtia niiden säilymisestä.
Aallon arkkitehtuuri tunnetaan maailmalla laajasti, ja monet kokonaisuuden rakennuksista ovat edelleen käytössä. Mahdollinen hyväksyntä vahvistaisi suomalaisen arkkitehtuurin asemaa kansainvälisesti. Ratkaisua odotetaan Suomessa kiinnostuneena, sillä kyse olisi maan kulttuuriperinnön kannalta harvinaisesta virstanpylväästä.
