Venäjän pidemmän aikavälin sotilaalliset aikeet pohjoisessa puhuttavat. Asiantuntija- arvioiden mukaan Venäjä on jo aloittanut uusien joukkojen kokoamisen Suomen rajan tuntumaan – joukkojen, jotka on tarkoitus suunnata Pohjois-Eurooppaan Ukrainan sodan jälkeen.
Keiden arvio?
Verkkouutisten mukaan arvion esittää ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen, ja samansuuntaisesti asiaa on arvioinut entinen sotilastiedustelun päällikkö, europarlamentaarikko Pekka Toveri. On syytä korostaa, että kyse on asiantuntija-arviosta, joka perustuu avoimiin tietoihin – ei vahvistetusta tiedosta Venäjän aikeista.
Mitä rajan tuntumassa tapahtuu
Arvion mukaan Venäjä on tehnyt useita järjestelyitä Karjalan ja Suomen rajan läheisyydessä. Verkkouutisten mukaan alueelle on muodostettu uusi 44. armeijakunta, Petroskoin lähelle on rakennettu uutta varuskuntaa ja Kantalahden suuntaan on perustettu tykistöprikaati. Lisäksi useita moottoroituja jalkaväkiprikaateja on laajennettu divisiooniksi rajan tuntumassa.
Vanhanen arvioi, että kyse voi olla 45 000–60 000 uudesta sotilaasta. Hän huomauttaa kuitenkin, että pelkät joukkomäärät eivät kerro kaikkea: todellinen suorituskyky riippuu myös infrastruktuurista, varustuksesta ja logistiikasta, joiden rakentaminen vie aikaa.
Aikaa varautua
Juuri aikajänne on olennainen. Koska joukkojen perustaminen, varustaminen ja kouluttaminen kestää vuosia, Suomella ja sen liittolaisilla on aikaa vahvistaa omaa puolustustaan. Asiantuntijat näkevät tilanteen ennen kaikkea pitkän aikavälin strategisena kysymyksenä, ei välittömänä uhkana.
Arvio kytkeytyy laajempaan keskusteluun siitä, miten Venäjä suuntaa sotilaallisia voimavarojaan Ukrainan sodan jälkeen. Lopputulokseen vaikuttaa moni tekijä, eikä joukkojen tuleva käyttö ole ennustettavissa varmasti. Selvää on, että Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi.
