Uusi kansainvälinen tutkimuskatsaus on nostanut otsikoihin huolestuttavan luvun: päivittäin kannabista käyttävillä nuorilla on jopa nelinkertainen riski sairastua psykoosiin verrattuna niihin, jotka eivät käytä kannabista. Tulos on todellinen ja toistuu tutkimuksesta toiseen – mutta sen tulkinnassa kannattaa olla tarkkana.
Kuka tutkimuksen teki ja mitä se on
Katsausta johti apulaisprofessori Janni Leung Queenslandin yliopiston nuorten päihdetutkimuksen keskuksesta. Työ julkaistiin arvostetussa Lancet Psychiatry -lehdessä.
Kyseessä ei ole yksittäinen uusi seurantatutkimus, vaan systemaattinen katsaus, joka kokosi yhteen 17 aiemmin julkaistun tutkimuksen näytön. Tutkijat selvittivät, onko kannabiksen käytöllä osuutta psykoosin, kaksisuuntaisen mielialahäiriön, masennuksen ja ahdistuksen kehittymiseen 15–25-vuotiailla nuorilla. Tämä on tärkeä rajaus: katsaus tiivistää olemassa olevaa tietoa, jolloin sen vahvuudet ja heikkoudet periytyvät mukana olleista alkuperäistutkimuksista.
Mitä "nelinkertainen" tarkoittaa
Leungin mukaan yhteys päivittäisen käytön ja psykoosin välillä oli aineiston vahvin ja johdonmukaisin löydös. Nelinkertaisuus on kuitenkin suhteellinen riski: se vertaa päivittäin käyttävien riskiä käyttämättömien riskiin, ei kerro suoraan, kuinka todennäköistä psykoosi on yksittäiselle nuorelle.
Tämä ero on olennainen. Psykoosi on väestötasolla harvinainen, joten nelinkertainenkin suhteellinen riski voi tarkoittaa varsin pientä absoluuttista todennäköisyyttä. Lähteet eivät ilmoittaneet täsmällistä absoluuttista riskilukua, joten sitä ei pidä tästä päätellä. Katsaus toi esiin myös toisen havainnon: noin joka kolmas 15–25-vuotias, joka käytti kannabista päivittäin tai lähes päivittäin, kehitti kannabisriippuvuuden.
Yhteys ei ole sama kuin syy
Tärkein lähdekriittinen huomio: katsaus puhuu kannabiksen myötävaikuttavasta roolista, ei todistetusta syy-seuraussuhteesta. Yhteys voi syntyä useaa reittiä.
Käänteinen syy-yhteys on keskeinen varaus. Psykoosille alttiit nuoret voivat alkaa käyttää kannabista oireidensa vuoksi – esimerkiksi lievittääkseen sairauden varhaisvaiheen ahdistusta – jolloin runsas käyttö on osin seuraus eikä syy. Lisäksi käyttäjien ja käyttämättömien välillä on usein muita eroja, kuten muu päihteiden käyttö, tupakointi, perimä ja sosiaalinen tausta, joita kaikkia ei pystytä vakioimaan.
Katsaus myös myönsi, että näyttö kannabiksen yhteydestä masennukseen ja ahdistukseen oli epäselvempää. Osassa tutkimuksia mielenterveysoireet jopa lievittyivät, kun käyttöä vähennettiin tai se lopetettiin.
Mitä tästä kannattaa jäädä käteen
Näyttö on riittävän vahvaa, jotta varovaisuus on perusteltua: päivittäinen käyttö nuoruudessa, jolloin aivot vielä kehittyvät, vaikuttaa kytkeytyvän kohonneeseen psykoosiriskiin johdonmukaisesti. Se ei silti tarkoita, että kannabis yksin aiheuttaa psykoosin tai että jokainen käyttäjä sairastuu. Vastuullinen tulkinta on tämä: kyse on merkittävästä riskitekijästä, jonka suuruus ja syymekanismi vaativat vielä lisätutkimusta.
