Kun puhutaan keskiaikaisesta musiikista, mieleen nousee helposti kuva pölyisistä nuottikäsikirjoituksista ja kaukaisista vuosisadoista. Laulaja ja muusikko Aino Peltomaa muistuttaa kuitenkin, että satoja vuosia vanhat sävelmät voivat soida tässä hetkessä yllättävän elävinä ja lämpiminä. Perjantaina hän tuo tämän maailman Keuruulle, kun hänen Ensemble Gamut! -yhtyeensä esiintyy Soiton paikka -festivaalilla.
Juuret Jyväskylässä
Peltomaan musiikillinen tarina alkoi Jyväskylästä. Hän kävi Kypärämäen koulun musiikkiluokkaa, lauloi Vox Aurea -kuorossa ja opiskeli sittemmin musiikkikasvatusta Jyväskylän yliopistossa, kuten Keskisuomalainen kertoo. Soitinpolku ei kulkenut suoraan harppuun: lapsena Peltomaa aloitti viululla, vaihtoi teini-ikäisenä poikkihuiluun ja päätyi vasta myöhemmin keskiaikaisen harpun ääreen.
Nykyään pääkaupunkiseudulla asuva Peltomaa on kansainvälisesti toimiva laulaja, muusikko ja säveltäjä, joka tuntee niin keskiajan ja renessanssin musiikin kuin suomalaisen kansanperinteenkin.
Pieni soitin, pehmeä sointi
Peltomaan keskiaikainen harppu ei ole konserttisalien suuri pedaaliharppu. Hän teetätti soittimensa skotlantilaisella, historiallisiin harppuihin erikoistuneella soitinrakentajalla. Kyseessä on pieni sylissä soitettava harppu, jonka sointi on Peltomaan omien sanojen mukaan hyvin pehmeä. Käsityönä rakennettu soitin jäljittelee aitojen keskiaikaisten harppujen muotoa ja sointia.
Juuri tällainen tarkkuus on varhaismusiikin ydintä. Varhaismusiikilla tarkoitetaan keskiajan, renessanssin ja barokin sävelmiä, joita pyritään soittamaan aikakauden omilla tai niitä jäljittelevillä soittimilla. Tavoitteena ei ole pölyttää museoesinettä vaan herättää historiallinen soundi henkiin – ja antaa kuulijalle aavistus siitä, miltä musiikki saattoi todella kuulostaa vuosisatoja sitten.
Vanhaa ja uutta rinnakkain
Ensemble Gamut! ei tyydy pelkkään historian toistamiseen. Yhtye yhdistää keskiaikaista musiikkia, kansansävelmiä, improvisaatiota ja elektronisia äänimaisemia omaksi tunnistettavaksi soundikseen. Mukana on Peltomaan lisäksi muun muassa nokkahuilisti Juho Myllylä sekä historiallisia soittimia, kuten jouhikkoa, soittava Ilkka Heinonen.
Yhtyeen työ on huomattu: debyyttialbumi UT valittiin vuoden 2020 parhaaksi suomalaiseksi varhaismusiikkilevyksi, ja seuraava albumi RE sai Emma-ehdokkuuden. Tämä kuvaa hyvin varhaismusiikin nykytilaa Suomessa – vanha musiikki ei ole marginaalinen erikoisuus, vaan elinvoimainen ja palkittu taiteenala.
Soiton paikka kokoaa Keuruun
Keuruulla järjestettävä Soiton paikka -festivaali toimii vuosittain perinteikkään Keuruun musiikkileirin yhteydessä. Leiri kokoaa yhteen suuren joukon nuoria muusikoita eri puolilta Suomea, ja festivaali tarjoaa heidän rinnallaan korkeatasoisia konsertteja yleisölle.
Ensemble Gamut! soittaa Keuruun uudessa kirkossa, jonka tunnelma sopii harpun pehmeään sointiin. Kun kesäilta hiljenee ja keskiaikaisen harpun sävelet kantautuvat kirkkosalin halki, vuosisatojen etäisyys kutistuu hetkeksi olemattomiin.
