Kesän kasvukausi on herkkä säälle, ja viikonloppu näytti sen konkreettisesti Pohjois-Savossa. Rankkasateet painoivat viljaa maahan.
Viikonlopun rankkasateet lakoonnuttivat viljoja Siilinjärvellä ja muualla Pohjois-Savossa, Savon Sanomat kertoo. Kuopion Savilahdessa sadetta kertyi mittausten mukaan jopa 64,1 millimetriä.
Mitä lakoontuminen tarkoittaa
Lakoontuminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että vilja kaatuu ja jää makaamaan maata vasten. Kun rankka sade ja tuuli osuvat samaan hetkeen ja maa on läpimärkä, korsi ei enää kannattele tähkän painoa, vaan kasvusto painuu lakoon.
Ilmiö ei ole vain kosmeettinen haitta. Maassa makaava vilja on alttiimpi kosteudelle ja home- ja sienivaurioille, ja sen tähkät voivat alkaa itää tai pilaantua. Näin sekä sadon määrä että laatu voivat kärsiä.
Korjuu vaikeutuu
Lakoontunut pelto on myös hankalampi puida. Puimuri on suunniteltu korjaamaan pystyssä kasvavaa viljaa, joten maahan painunut kasvusto jää helposti osin korjaamatta tai vaatii hitaampaa ja tarkempaa ajoa.
Märkä pelto tekee tilanteesta vielä vaikeamman: raskaat koneet uppoavat pehmenneeseen maahan, mikä voi viivästyttää korjuuta entisestään. Näin yksittäinen rankkasade voi näkyä työmäärässä ja kustannuksissa pitkälle korjuukauteen.
Laajuus vielä auki
Toistaiseksi vahinkojen tarkkaa laajuutta on vaikea arvioida. Pellot ovat eri kasvuvaiheessa ja eri kunnossa, ja osa lakoon painuneesta viljasta voi vielä osittain nousta, jos sää poutaantuu.
Rankat, lyhyessä ajassa tulevat kesäsateet ovat maataloudelle hankala ilmiö juuri siksi, että ne osuvat usein kasvukauden kriittiseen vaiheeseen. Lopullinen kuva Pohjois-Savon sadosta tarkentuu vasta, kun pellot ehtivät kuivua ja korjuu pääsee kunnolla käyntiin.
