Sairaalan jonot eivät näy vain vastaanotolla vaan myös tutkimuksissa, joita hoito edellyttää. KYSissä juuri niissä on venymää.
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa magneetti- ja tietokonetomografiakuvausten jonot ovat pidentyneet, Savon Sanomat kertoo. Kliinisen radiologian professorin Juhana Hakumäen mukaan viiveet ovat osalla potilaista kasvaneet aika isoiksi.
Kyse on kiireettömästä hoidosta
On tärkeää erottaa, mistä on kyse. Kuvantamistutkimukset ovat pääosin kiireetöntä eli suunniteltua hoitoa.
Kiireellinen hoito, kuten päivystykseen tai akuutteihin tilanteisiin liittyvät tutkimukset, tehdään edelleen viiveittä. Jonot koskevat suunniteltuja tutkimuksia, joita tehdään esimerkiksi sairauden selvittämiseksi ilman välitöntä hätää.
Tämä ei tee jonoista merkityksettömiä. Kuvantaminen on usein hoitoketjun alkupää: ilman kuvausta ei päästä diagnoosiin eikä hoitoon. Kun kuvaus viivästyy, myös kaikki sen jälkeen viivästyy.
Miksi jonot kasvavat
Taustalla on kaksi samaan suuntaan vaikuttavaa tekijää.
Kuvantamisen kysyntä on kasvanut. Väestön ikääntyminen ja monien sairauksien, kuten syöpien ja muistisairauksien, tutkiminen lisäävät kuvausten tarvetta. Kuvantaminen on nykylääketieteessä yhä keskeisempi työkalu.
Samaan aikaan osaavasta henkilöstöstä on pulaa. Radiologian erikoislääkäreistä ja kuvantamisen henkilöstöstä on ollut valtakunnallista niukkuutta, mikä rajoittaa sitä, kuinka paljon tutkimuksia ehditään tehdä.
Kun kysyntä kasvaa ja kapasiteetti ei kasva samaa tahtia, jono pitenee. Ilmiö ei ole vain KYSin ongelma, vaan se näkyy laajemmin suomalaisessa terveydenhuollossa.
Hoitotakuu asettaa rajat
Suomessa kiireettömään hoitoon pääsyä säätelee hoitotakuu, joka asettaa määräajat sille, kuinka kauan hoitoa tai tutkimusta voi joutua odottamaan.
Kun jonot venyvät, kyse ei ole vain epämukavuudesta vaan myös lakisääteisten määräaikojen paineesta. Hyvinvointialue vastaa siitä, että hoitoon pääsee laissa säädetyssä ajassa.
Ratkaisut ovat rakenteellisia
Yksittäisen jonon purkaminen on helpompaa kuin syyn korjaaminen. Pysyvä helpotus vaatisi lisää henkilöstöä, lisää laitekapasiteettia tai tutkimusten ohjaamista muualle.
Nämä ovat hyvinvointialueen päätöksiä ja resurssikysymyksiä. Juuri siksi jonojen piteneminen on oire laajemmasta tilanteesta, ei yksittäinen tekninen häiriö, joka korjautuu itsestään.
