Äänikirja on noussut lyhyessä ajassa yhdeksi suosituimmista tavoista nauttia kirjallisuudesta. Työmatkalla, lenkillä tai kotitöitä tehdessä kuunneltu kirja on tullut osaksi monen suomalaisen arkea. Suomen Kustannusyhdistyksen tilastojen mukaan digitaalisten kirjaformaattien, erityisesti äänikirjojen, suosio on kasvanut viime vuosina vahvasti.

Uusi tapa lukea

Äänikirjojen yleistyminen on herättänyt keskustelun siitä, mitä lukeminen oikeastaan on. Perinteisesti lukemisella on tarkoitettu tekstin silmin lukemista, mutta yhä useampi "lukee" nykyään korvillaan.

Kysymys ei ole vain määritelmästä. Osa pelkää, että kuunteleminen syrjäyttää tekstin lukemisen ja heikentää lukutaitoa – erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Toiset taas näkevät äänikirjan tapana tuoda kirjallisuus useamman ulottuville.

Mitä tutkimus sanoo

Aivotutkimuksen näkökulmasta kuunteleminen ja lukeminen eivät ole toistensa vastakohtia. Vaikka silmin lukeminen ja korvin kuunteleminen käynnistyvät eri aisteista, itse sisällön ymmärtämisen ja käsittelyn prosessi on pitkälti sama. Molemmat kartuttavat sanavarastoa ja tukevat kielen kehitystä.

Tämä ei tarkoita, että äänikirja korvaisi kaiken. Tekstin lukeminen harjaannuttaa esimerkiksi oikeinkirjoitusta ja lukutekniikkaa tavalla, johon kuunteleminen ei yllä. Kuunteleminen taas voi olla helpompi tapa tarttua pitkään tai vaativaan teokseen.

Tuki lukutaidolle, ei uhka

Lukemista edistävät tahot suhtautuvat äänikirjoihin pääosin myönteisesti. Lukukeskus muistuttaa, että lukemisen tapoja on monia, eikä yksi sulje pois toista. Kuunteleminen voi toimia väylänä kirjojen pariin niille, joille perinteinen lukeminen on syystä tai toisesta hankalaa.

Erityisen hyödyllinen äänikirja voi olla esimerkiksi lukivaikeuksista kärsiville, näkövammaisille tai kielisukupolvea opetteleville. Yhdistelmä, jossa tekstiä seurataan samalla kun sitä kuunnellaan, voi jopa vahvistaa lukutaitoa.

Kumpikin mahtuu mukaan

Äänikirjan ja painetun tai sähköisen tekstin ei tarvitse kilpailla keskenään. Monelle ne täydentävät toisiaan: toinen sopii keskittyneeseen lukuhetkeen, toinen liikkeellä oloon.

Olennaisinta on, että kirjallisuus tavoittaa lukijansa ja kuulijansa. Kun tarinat ja tieto kulkevat mukana muodossa kuin muodossa, lukemisen kulttuuri ei kutistu vaan laajenee. Onko kuunteleminen lukemista? Ainakin se on kirjallisuuden kokemista – ja se lienee lopulta se, mikä merkitsee.