Australia sääti loppuvuodesta 2025 maailman tiukimpiin kuuluvan lain, joka kieltää alle 16-vuotiailta pääsyn suuriin sosiaalisen median palveluihin, kuten Instagramiin ja TikTokiin. Laki velvoittaa palvelut estämään alaikäisten pääsyn ja uhkaa rikkomuksista merkittävillä sakoilla. Lakia pidettiin maailmalla rohkeana askeleena lasten digitaalisen hyvinvoinnin suojelemiseksi.

Vaikutukset jäivät vähäisiksi

Tekniikan Maailman mukaan tuore tutkimus seurasi nuorten sosiaalisen median käyttöä lain voimaantulon jälkeen, eikä käyttäytymisessä havaittu merkittävää muutosta. Tutkijoiden mukaan näyttö lain vaikutuksesta jäi riittämättömäksi.

Syyt ovat osin arkisia: nuoret kirjautuvat vanhempiensa tileille, luovat uusia profiileja ja hyödyntävät selainten yksityistilaa. Tekniset esteet ovat osoittautuneet helpoiksi kiertää, kun todellinen valvonta puuttuu.

Valvonta ratkaisee

Asiantuntijoiden mukaan pelkkä laki ei riitä muuttamaan nuorten käyttäytymistä, vaan tarvitaan myös toimiva tekninen toimeenpano. Palvelut ovat vasta kehittämässä ikävarmennusta, eikä yhtenäistä pakottavaa järjestelmää ole vielä käytössä. Niin kauan kuin kiertäminen on helppoa, kiellon teho jää vaatimattomaksi.

Mitä Suomi ja EU voivat oppia?

Australian kokemus on ajankohtainen myös Suomessa ja Euroopassa, sillä useat maat ovat harkinneet vastaavia ikärajoja sosiaalisen median käyttöön. Australian tapaus muistuttaa, että kielto ilman toimivaa valvontaa ja nuorten osallistamista voi jäädä lähinnä symboliseksi. Osa asiantuntijoista on huomauttanut, että pelkkä pääsyn estäminen voi myös ohjata nuoria vähemmän valvottuihin palveluihin. Tehokkaampana pidetään ikärajojen yhdistämistä mediakasvatukseen ja vanhempien tukeen.