Kongon demokraattisessa tasavallassa (DR Kongo) leviävä ebolaepidemia on kiihtynyt nopeasti kesäkuun aikana, ja maailman terveysjärjestö WHO sekä Afrikan tautikeskus Africa CDC varoittavat tilanteen riistäytyvän käsistä. Tartuntoja vahvistetaan uusilla alueilla lähes päivittäin.
Tartunnat ja kuolemat kasvavat nopeasti
Epidemian mittakaava on kasvanut viikoissa selvästi. WHO:n ja Al Jazeeran tietojen mukaan vahvistettuja tartuntoja oli 12. kesäkuuta noin 689 ja kuolemia 139. Vain muutamaa päivää myöhemmin, 16. kesäkuuta, luku oli noussut noin 837 vahvistettuun tartuntaan ja 196 kuolemaan. Luvut päivittyvät jatkuvasti.
Epidemia on keskittynyt maan koilliseen Iturin maakuntaan, mutta tartuntoja on todettu myös Pohjois- ja Etelä-Kivun maakunnissa. WHO:n epidemiologi Olivier le Polain on todennut, että epidemian todellinen laajuus on "paljon suurempi kuin se, mikä havaitaan".
Harvinainen viruskanta – ei rokotetta
Kyseessä ei ole tunnetuin eboloista, vaan harvinaisemman Bundibugyo-viruksen aiheuttama ebolatauti. Tällä on merkittävä seuraus: aiemmissa Kongon epidemioissa käytetty Ervebo-rokote suojaa Zaire-ebolavirukselta eikä tehoa Bundibugyo-kantaan. WHO korostaa, ettei Bundibugyo-tautiin ole toistaiseksi hyväksyttyä rokotetta eikä erityislääkettä, ja rokotteen kehittämiseen arvioidaan kuluvan jopa yhdeksän kuukautta.
Taudin tunnistamista on hankaloittanut sekin, ettei Bundibugyo-tartunta usein aiheuta verenvuotoa, jota ebolaan tyypillisesti liitetään. Tämä on viivästyttänyt epidemian havaitsemista.
Kansainvälinen hätätila julistettu
Kongon viranomaiset julistivat epidemian 15. toukokuuta 2026, ja jo 17. toukokuuta WHO:n pääjohtaja julisti tilanteen kansainväliseksi kansanterveydelliseksi hätätilaksi (PHEIC). Tauti on levinnyt myös rajan yli Ugandaan, jossa on vahvistettu kymmenkunta tartuntaa. Kyseessä on WHO:n mukaan jo 17. ebolaepidemia DR Kongossa sen jälkeen, kun virus löydettiin maasta vuonna 1976.
Hidas jäljitys ja niukka rahoitus huolettavat
Koska rokotetta ei ole, vaste nojaa varhaiseen havaitsemiseen, tartunnanjäljitykseen, eristyshoitoon sekä turvallisiin hautauskäytäntöihin. Africa CDC:n johtaja Jean Kaseya varoitti, että ilman nopeaa toimintaa epidemiasta voi tulla pahempi kuin Länsi-Afrikan vuosien 2014–2016 epidemiasta, joka tappoi yli 11 000 ihmistä. Hänen mukaansa jäljitys takkuaa pahoin: kymmeniätuhansia kontaktihenkilöitä on kateissa.
Vaste kärsii myös rahapulasta. Tilannetta vaikeuttavat alueen aseelliset konfliktit, ahtaat pakolaisleirit ja perinteiset hautausmenot, jotka levittävät tartuntoja. Tarkat tapaus- ja kuolinluvut sekä rahoitustilanne muuttuvat päivittäin, ja ne kannattaa tarkistaa WHO:n tuoreimmista tilannekatsauksista.
