Vuoden valoisin päivä
Grönlannin kansallispäivää vietetään 21. kesäkuuta, kesäpäivänseisauksen aikaan. Grönlanninkielinen nimi Ullortuneq viittaa juuri tähän: sitä on tulkittu "pisimmäksi päiväksi". Korkeilla leveysasteilla, missä valon ja pimeyden vaihtelu on äärimmäistä, kesäpäivänseisaus on luonteva hetki juhlia kansallista identiteettiä.
Juhlapäivää vietetään kaikissa Grönlannin asutuksissa. Perinteisiin kuuluvat aamulaulut, lipunnosto, puheet ja kahvinkeitto sekä kulttuuriesitykset kansantansseineen, musiikkeineen ja kajakkinäytöksineen.
Itsehallinnon symboli
Kansallispäivä otettiin Grönlannin kotihallinnon aikana käyttöön 1980-luvun puolivälissä – useimpien lähteiden mukaan vuonna 1985. Päivämäärällä on myös myöhempi symbolinen merkitys: juuri 21. kesäkuuta 2009 astui voimaan itsehallintolaki, joka laajensi Grönlannin itsehallintoa Tanskasta.
Grönlanti on Tanskan kuningaskuntaan kuuluva itsehallintoalue. Vuoden 2009 lain myötä saari sai oman hallituksen, Naalakkersuisutin, ja laajat valtuudet sisäisissä asioissa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka ovat edelleen pääosin Tanskan vastuulla.
Itsenäisyyskeskustelu kuumana
Kysymys täydestä itsenäisyydestä on noussut entistä näkyvämmin esiin. Mielipidemittausten mukaan noin kaksi kolmasosaa grönlantilaisista kannattaa eroa Tanskasta – taustalla ovat muun muassa siirtomaahistoria ja kokemukset epätasa-arvosta. Käytännössä itsenäisyyttä jarruttaa taloudellinen riippuvuus Tanskasta. Grönlannin pääministeri Jens-Frederik Nielsen on korostanut, että itsenäisyys on pitkän aikavälin tavoite ja edellyttää ensin taloudellista omavaraisuutta.
Suurvaltapaine arktisella alueella
Uutta jännitettä on tuonut Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka on alkuvuodesta 2026 lähtien voimakkaasti toistanut vaatimustaan Grönlannin saamisesta Yhdysvalloille. Trump on perustellut kiinnostusta kansallisella turvallisuudella ja viitannut Venäjän ja Kiinan toimintaan arktisella alueella. Saaren strategista arvoa kasvattavat sen luonnonvarat, kuten harvinaiset maametallit.
Grönlanti ja Tanska ovat torjuneet painostuksen yksiselitteisesti. Pääministeri Nielsen ja Tanskan pääministeri Mette Frederiksen totesivat tammikuussa 2026 yhdessä, ettei Grönlanti ole myytävänä. Ulkoisen paineen on raportoitu paradoksaalisesti lisänneen yhtenäisyyttä Tanskan kanssa.
Näin Ullortuneqin valoisinta päivää vietetään tänä vuonna tilanteessa, jossa grönlantilaisten oma ääni omasta tulevaisuudestaan kuuluu kovempaa kuin pitkään aikaan.
