Bolivian presidentti Rodrigo Paz julisti lauantaina 20. kesäkuuta 2026 hätätilan, jonka tarkoituksena on murtaa maata viidettä viikkoa lamauttaneet mielenosoittajien tiesulut. Asetus antaa asevoimille valtuudet raivata tiesulkuja ja tukea tilapäisesti poliisia järjestyksen palauttamisessa, Al Jazeera ja ABC News/AP raportoivat.
Hätätila on voimassa 90 päivää, mutta se voidaan päättää aiemmin, jos väkivalta ja väestöön kohdistuvat uhkaukset loppuvat. "Tämä ei ole hätätila, jolla rajoitetaan ihmisten elämää. Se on hätätila, jolla annetaan ihmisille vapaus takaisin", Paz vakuutti varhain aamulla pitämässään puheessa.
Mistä kriisi alkoi
Levottomuudet käynnistyivät noin viisi viikkoa sitten Pazin hallituksen säästötoimista, ennen kaikkea polttoainetukien poistamisesta. Vaikka hallitus myöhemmin yritti vakauttaa polttoaineen hintoja, protestit laajenivat yleiseksi tyytymättömyydeksi. Ammattiliitot, maanviljelijät ja entisen presidentin Evo Moralesin kannattajat vaativat muun muassa loppua polttoaine- ja dollaripulalle sekä Pazin eroa, kertoo CNN.
Paz nousi valtaan marraskuussa 2025 päättäen lähes 20 vuotta kestäneen MAS-puolueen valtakauden ja lupasi ratkaista polttoainepulan. Tukien poisto kuitenkin kiihdytti inflaatiota ja syvensi tyytymättömyyttä.
Tiesulut eristivät La Pazin
Keskeisille teille pystytetyt sulut ovat eristäneet pääkaupungin La Pazin ja muita suuria kaupunkeja. Polttoaineen säiliöautot ovat jääneet jumiin, kauppojen hyllyt ovat tyhjentyneet ja osasta sairaaloita on loppunut happi. Uhrilukujen osalta lähteet eroavat hieman: ABC News ja Al Jazeera kertovat ainakin 17 kuolleesta, joista osa johtui hoidon viivästymisestä liikenteen halvaantuessa. Aiempien tietojen mukaan Bolivian oikeusasiamiehen toimisto laski ainakin 14 kuollutta touko–kesäkuussa. Tarkat luvut on syytä vahvistaa myöhemmin.
Paz ja Morales valtakamppailussa
Paz kuvasi sulkuja organisoiduksi yritykseksi horjuttaa Bolivian demokratiaa. Päätös hätätilasta tuli tuntien kuluttua siitä, kun Paz oli perjantai-iltana allekirjoittanut sopimuksen maan keskeisen ammattiliittokeskuksen kanssa sulkujen purkamisesta. Kaikki sektorit eivät kuitenkaan kuuluneet sopimukseen, ja osa liikkeistä jatkoi protesteja.
Entinen presidentti Evo Morales on tukenut mielenosoituksia ja vaatinut uusia vaaleja. Hänen ja Pazin valtakamppailu on yksi maan poliittisen kriisin keskeisiä jännitteitä.
