Hyvinvointialueet tavoittelevat säästöjä ikäihmisten hoivapalveluista. Ylen mukaan säästöjä haetaan hyödyntämällä teknologiaa, mikä mahdollistaisi hoitajamitoituksen keventämisen.

51 miljoonan euron säästötavoite

Ylen mukaan valtiovarainministeriö arvioi, että teknologian käyttö ikääntyneiden hoivapalveluissa toisi noin 51 miljoonan euron säästöt. Lakiesityksen mukaan henkilöstömitoitusta voitaisiin alentaa 0,04 työntekijää asukasta kohden, kun hoidossa hyödynnetään teknologiaa ja teknistä valvontaa. Vähimmäismitoitus 0,6 hoitajaa asukasta kohden säilyisi.

Säästötavoitteet näkyvät jo alueilla. Ylen mukaan esimerkiksi Päijät-Hämeessä haetaan 560 000 euron vähennystä ympärivuorokautisen hoivan kustannuksiin, ja Keski-Suomessa tavoitellaan yli 10 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2030 mennessä.

Teknologia hoivan tukena

Säästöjen taustalla on ajatus teknologian hyödyntämisestä hoivassa. Ylen mukaan keinoina mainitaan muun muassa sensoriteknologia, tekoälypohjainen puheentunnistus ja rannekehälyttimet. Niiden avulla voitaisiin esimerkiksi vähentää öisiä käyntejä ja seurata asukkaiden vointia ilman, että hoitaja on koko ajan paikalla.

Teknologialla on kannattajansa, mutta sen mahdollisuuksiin hoitajatyön korvaajana suhtaudutaan myös varauksella.

Asiantuntijat epäilevät säästöjä

Ylen haastattelemat asiantuntijat eivät vakuutu laskelmista. Tulosaluejohtaja Terttu Leivo sanoo Ylelle, ettei näe esitetyissä luvuissa suuria taloudellisia säästöjä realistisina. Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist katsoo, ettei lakiesitys tuo säästöjä vaan on käytännössä rahoituksen leikkaamista.

LUT-yliopiston professori Satu Pekkarinen varoittaa Ylen mukaan, että keskeneräinen teknologia voi jopa lisätä kustannuksia eikä ratkaise alan rakenteellisia ongelmia.

Huoli hoitajien jaksamisesta

Keskustelu kytkeytyy laajempaan huoleen vanhustenhoidon tilasta. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen korostaa Suomenmaassa, että vanhustenhoivan todellisuus on tunnustettava eivätkä työntekijät jaksa nykyistä kuormitusta.

Säästöpaineiden ja kasvavan vanhusväestön ristipaineessa keskeiseksi kysymykseksi nousee, voiko teknologia aidosti keventää hoivan kuormaa heikentämättä hoidon laatua. Vastaus ratkeaa vasta käytännössä, kun uudistuksia viedään hyvinvointialueilla eteenpäin.