Lähi-idän kesä on jälleen kärjistynyt vaiheeseen, jossa yksi rintama uhkaa romuttaa toisella saavutetun rauhan. Iran ilmoitti lauantaina 20. kesäkuuta sulkevansa Hormuzinsalmen uudelleen ja perusteli päätöstä Israelin jatkuvilla iskuilla Etelä-Libanonissa sekä Yhdysvaltain väitetyllä haluttomuudella panna toimeen tuoreen tulitaukosopimuksen ensimmäistä kohtaa. Vahvistettujen tietojen ja Iranin esittämien syytösten välinen ero on tässä olennainen.
Mitä Etelä-Libanonissa on tapahtunut
Israelin ja Hizbollahin välinen väkivalta on viime päivinä kiihtynyt selvästi. Reutersin tietojen mukaan Israel ilmoitti menettäneensä neljä sotilasta Etelä-Libanonissa yhdessä sodan tappavimmista Hizbollahin iskuista. Libanonin terveysministeriö kertoi, että Israelin ilmaiskut surmasivat keskiyön jälkeen vähintään 47 ihmistä ja haavoittivat kymmeniä. Aiemmissa raporteissa puhuttiin pienemmistä luvuista, joten kokonaisuhriluku on yhä tarkentumassa.
Kahden libanonilaisen turvallisuuslähteen mukaan Israel teki tusinan verran ilmaiskuja ensimmäisen tunnin aikana sen jälkeen, kun perjantaina ilmoitettu tulitauko oli astunut voimaan kello 16. Israelin ja Hizbollahin tulitaukoa on solmittu ja se on rikkoutunut toistuvasti kuluneen viikon aikana.
Miksi tilanne kärjistyy juuri nyt
Keskeinen syy on, ettei Israelin ja Hizbollahin rintamaa ollut sidottu Yhdysvaltain ja Iranin sopimukseen. Kesäkuun alussa Israelin ja Libanonin välillä neuvoteltu tulitaukoehdotus olisi edellyttänyt, että Hizbollah lopettaa hyökkäykset ja että osa Israelin miehittämästä Etelä-Libanonista muutetaan demilitarisoiduksi vyöhykkeeksi. Hizbollah hylkäsi ehdotuksen; liikkeen johtaja Naim Qassem vaati Israelin täyttä vetäytymistä.
Libanonin presidentti Joseph Aoun on tuominnut Israelin iskut "vaarallisena eskalaationa", joka uhkaa kaikkia pyrkimyksiä vakiinnuttaa tulitauko. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on puolestaan ilmoittanut puolustusvoimien surmanneen "kymmeniä Hizbollahin terroristeja" ja viestittänyt aikovansa pysyä Etelä-Libanonissa.
Kytkös USA–Iran-aselepoon ja Hormuziin
Yhdysvaltain ja Iranin sota alkoi 28. helmikuuta, ja salmi on sen jälkeen avautunut ja sulkeutunut useaan otteeseen. Osapuolet allekirjoittivat alustavan yhteisymmärryspöytäkirjan kesäkuun puolivälissä, ja Iran oli sitoutunut pitämään Hormuzinsalmen auki. Lauantaina Iranin vallankumouskaartin laivasto kuitenkin varoitti aluksia lähestymästä salmea, ja sotilasjohto kutsui sulkua "ensimmäiseksi askeleeksi" vastauksena väitettyihin sitoumusrikkomuksiin.
Yhdysvaltain armeija kiisti Iranin väitteen salmen hallinnasta ja ilmoitti varmistavansa liikenteen jatkumisen; sen mukaan 55 kauppalaivaa kulki salmen läpi vielä lauantaina sulkuilmoituksen jälkeen.
Analyysi: pieni rintama, suuret panokset
Tilanteen ydin on rakenteellinen: rauha rakennettiin Washingtonin ja Teheranin välille, mutta sotaa käyvät edelleen Israel ja Hizbollah, jotka molemmat voivat – tahallaan tai tahtomattaan – kaataa koko järjestelyn. Iranille Libanonin rintama tarjoaa painostuskeinon ilman, että sen tarvitsee itse rikkoa sopimusta avoimesti. Niin kauan kuin Etelä-Libanonin tuli ei sammu, Hormuzinsalmen ja koko alustavan rauhan kohtalo riippuu osapuolista, jotka eivät istuneet samaan neuvottelupöytään.
