Hämärän laskeutuessa Itä-Suomen kuusikoihin matkailijat asettuvat odottamaan hirsisten kuvauskojujen ikkunoihin. Tavoite on yksi: nähdä Suomen suurin peto luonnossa. Karhubongauksesta on tullut yksi Kainuun ja Pohjois-Karjalan tunnetuimmista kesän luontoelämyksistä, ja erityisesti Kuhmon, Suomussalmen ja Lieksan seudut lähellä itärajaa houkuttelevat kävijöitä myös ulkomailta.
Näin karhunkatselu toimii
Katselu ja kuvaaminen tapahtuu yöpymällä erämaahan rakennetussa kojussa, josta petoja seurataan turvallisen välimatkan päästä. Yksinkertaisen kojuyön hinta on tyypillisesti noin 100–150 euroa aikuiselta, ja suuremmissa kojuissa on makuupaikat yön yli odottamista varten.
Karhut houkutellaan kojujen lähelle haaskan eli syöttipaikan avulla. Suomi on yksi harvoista maista, joissa villieläinten houkuttelu haaskalla on ollut sallittua, ja maan vahva suurpetokanta yhdessä itärajan läheisyyden kanssa on tehnyt katselusta poikkeuksellisen luotettavaa.
Karhukanta kasvaa – nopeimmin idässä
Luontomatkailun nousua selittää osaltaan se, että karhuja on entistä enemmän. Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan poronhoitoalueen ulkopuolella oli syksyllä 2025 noin 1 915–2 515 karhua, todennäköisimmin 2 192 yksilöä. Syksylle 2026 ennustetaan jo 2 201–2 962 karhua, todennäköisimmin 2 536.
Kanta kasvoi vuosien 2024 ja 2025 välillä noin 16 prosenttia, kun pitkän aikavälin keskikasvu on ollut noin viisi prosenttia vuodessa. Luken mukaan kanta on tihein itäisellä kannanhoitoalueella, jonne myös karhupentueet keskittyvät. Poikkeuksellisen ripeää kasvua selittää se, ettei kannanhoidollista metsästystä ole viime vuosina ollut.
Miksi asiantuntijat varoittavat
Matkailun kääntöpuolena tutkijat varoittavat petojen kesyyntymisestä. Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan karhut ovat tietyillä paikoilla selvästi tottuneet ihmisen läsnäoloon, mikä ei ole riskitöntä. Huolta lisää se, että karhut näyttäytyvät kojujen lähellä myös silloin, kun ihmisiä on liikkeellä.
Riski liittyy ennen kaikkea ihmisarkuuden vähenemiseen: kun peto oppii yhdistämään ihmisen hajun ruokaan, vaikutus voi siirtyä myös poikasiin. Haaskalla ruokitut emot voivat opettaa pennuilleen, että ihmisen haju merkitsee ravintoa.
Sääntely tiukkenee
Haaskaruokinta on ollut kiistanalaista myös poronhoidon kannalta: runsaiden haaskapaikkojen on katsottu paikoin kasvattavan petokantaa ja vasahävikkiä. Metsästyslain muutoksilla suurpetojen houkutteluhaaskat kiellettäisiin metsästystarkoituksessa elokuusta 2026 alkaen, jos eduskunta hyväksyy esityksen. Luontomatkailu- ja kuvausyritykset saisivat kuitenkin jatkaa haaskan käyttöä, kunhan ne pitävät turvallisuusdokumentaatiota ja merkitsevät ruokintapaikat selkeästi. Näin laki pyrkii sovittamaan yhteen kasvavan elämysmatkailun ja huolen siitä, etteivät Suomen suurpedot menetä luontaista ihmisarkuuttaan.
