Työkyvyttömyyseläke on monelle suomalaiselle viimeinen turvaverkko silloin, kun sairaus vie työkyvyn ennen vanhuuseläkeikää. Tuoreiden tilastojen mukaan eläkkeelle siirtyy nyt poikkeuksellisen vähän ihmisiä, mutta hakuprosessi on tiukentunut. Eläketurvakeskuksen mukaan työeläkelaitokset käsittelivät vuonna 2025 noin 22 000 työkyvyttömyyseläkehakemusta.
Kaksi sairausryhmää hallitsevat tilastoja
Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla on Suomessa vuodesta toiseen kaksi suurta sairausryhmää: tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Vuonna 2025 tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat yleisin syy ja kattoivat noin 32 prosenttia uusista eläkkeistä. Mielenterveyden häiriöt seurasivat aivan kannoilla 31 prosentin osuudella. Ryhmät ovat viime vuosina vaihdelleet keskenään ykkös- ja kakkossijaa.
Kokonaiskuvaa ei kuitenkaan voi lukea pelkistä keskiarvoista, sillä syyt eroavat jyrkästi iän mukaan. Alle 35-vuotiailla mielenterveyden häiriöt ovat ylivoimaisesti yleisin syy – aiempien tilastovuosien mukaan niiden osuus nuorimmassa ikäryhmässä on ollut noin 81 prosenttia. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus puolestaan kasvaa iän myötä ja nousee yli 60-vuotiailla lähes puoleen kaikista uusista eläkkeistä.
Masennus on yleisin yksittäinen diagnoosi
Kun katsotaan yksittäisiä diagnooseja sairausryhmien sijaan, kärjessä on masennus. Eläketurvakeskuksen tilastoissa masennus on ollut suurin yksittäinen uuden työkyvyttömyyseläkkeen syy; aiempina vuosina sen vuoksi on siirtynyt eläkkeelle yli 3 000 ihmistä vuodessa, ja näistä noin kaksi kolmasosaa on ollut naisia.
Mielenterveyssyistä eläkkeelle päädytään myös selvästi nuorempana. Ilmarisen mukaan sen vakuuttamat henkilöt siirtyivät työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 53-vuotiaina, mutta mielenterveyssyistä keskimäärin jo 44-vuotiaina.
Eläkkeelle siirtyi ennätyksellisen vähän
Vuosittaiset luvut ovat viime vuosina laskeneet. Samaan aikaan kuusikymppisten osuus hakijoista on kasvanut merkittävästi: yli 60-vuotiaat saivat vuonna 2025 lähes 7 600 päätöstä, mikä on yli 50 prosenttia enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Taustalla on Eläketurvakeskuksen mukaan muun muassa vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen vuosittain noussut vanhuuseläkeikä: osa ikääntyneistä ei jaksa työssä uuteen eläkeikään asti.
Lähes 40 prosenttia hakemuksista hylätään
Kaikki hakemukset eivät mene läpi. Hylkäysprosentti oli vuonna 2025 noin 38, kun se edellisvuonna oli 40 – pitkään jatkunut hylkäysten kasvu siis pysähtyi. Hylätty päätös ei silti aina ole loppu: Eläketurvakeskuksen mukaan noin kolmasosa kielteisen päätöksen saaneista päätyy neljän vuoden kuluessa eläkkeelle valituksen tai uuden hakemuksen kautta.
Millainen hakemus sitten menestyy? Kelan ohjeistuksen mukaan ratkaiseva asiakirja on lääkärin tuore B-lausunto. Siinä pitää olla riittävät tiedot työ- ja toimintakykyyn vaikuttavista sairauksista sekä kokonaisarvio fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja kognitiivisesta toimintakyvystä. Kela korostaa, että sairaus ja työkyvyttömyys eivät ole sama asia: hakemus voidaan hylätä, jos se perustuu pelkkään oireiden kuvaukseen eikä sairautta voida todentaa objektiivisin lääketieteellisin löydöksin. Lisäksi tarvitaan ajantasainen hoito- tai kuntoutussuunnitelma, sillä hoito ja kuntoutus ovat aina ensisijaisia eläkkeeseen nähden.
Käytännössä menestyvä hakemus dokumentoi siis paitsi diagnoosin, myös sen, miten sairaus konkreettisesti rajoittaa työntekoa – ja osoittaa, että hoito- ja kuntoutuskeinot on jo kokeiltu.
