Saunakansaksi itseään tituleeraavalle Suomelle tilanne on hieman nurinkurinen: kelluvan yleisen saunan ilmiön kärjessä on viime vuodet keikkunut Norja, ei Suomi. Oslon fjordille on parin vuoden buumin aikana ilmestynyt joukko vesillä kelluvia, yleisölle avoimia saunoja keskelle kaupunkia – ja nyt sama malli lainataan takaisin Suomeen.

Oslosta tuli kelluvien saunojen pääkaupunki

Norjan pääkaupungissa kelluva sauna on muuttunut harvinaisuudesta kaupunkikulttuuriksi. Fjordille on noussut laitureille lauttasaunoja, joista hypätään vilvoittelemaan suoraan mereen. Käytäntö on yksinkertainen: maksat vuorosta, lämmittelet puukiukaan löylyissä ja käyt välillä uimassa. Syyskuussa 2026 Oslossa järjestetään myös kansainvälinen saunakongressi, jonka ohjelmaan kuuluu "kelluvan saunan yö" fjordin saunalautoilla.

Aallon laiturille kelluva sauna – tuuliturbiinin lavoista

Suomessa konkreettisin uusi kelluva yleinen sauna nousi Espoon Otaniemeen. Aalto-yliopiston mukaan opiskelijavoimin ja alumnien perustaman Reverlast-yrityksen kanssa rakennettu sauna kelluu poikkeuksellisten ponttoonien varassa: ne on tehty käytöstä poistettujen tuuliturbiinin lapojen paloista. Sauna avautui yhteisön käyttöön keväällä 2025, ja mereen pääsee suoraan laiturilta.

Idea yhdistää kahden trendin – saunabuumin ja kiertotalouden – kärjet samaan rakenteeseen. Yhtiön mukaan prototyyppilaituri estää tuhansien kilojen hiilidioksidipäästöt verrattuna uuteen materiaaliin.

Tampere saa kelluvan uimasaunan keskustaan

Myös "Suomen saunapääkaupungiksi" markkinoitu Tampere ratsastaa ilmiöllä. FLOU-saunaravintola pitää kelluvaa uimalaa ja yleistä saunaa keskellä kaupunkia Ratinanlahdessa, ja paikan ydinajatus on uinti Pyhäjärven vedessä saunomisen lomassa. Talvella toiminta siirtyy Pyynikin rantaan avantosaunaksi.

Miksi sauna kiinnostaa juuri nyt?

Ilmiö ei ole pelkkää pohjoismaista puuhastelua. Suomalainen saunaperinne hyväksyttiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon joulukuussa 2020 – ensimmäisenä suomalaisena perinteenä. Samaan aikaan kylmäuinti, hyvinvointitrendit ja yhteisöllisyys ovat tehneet julkisesta saunasta uudenlaisen olohuoneen.

Suomessa on arviolta yli kolme miljoonaa saunaa, ja valtaosa väestöstä saunoo viikoittain. Kun maa nyt seuraa Oslon mallia, kelluvat saunat saattavat palauttaa saunakansalle jotakin, mitä se ei oikeastaan koskaan menettänyt – mutta minkä naapuri ehti tehdä trendikkääksi.