Keski-Suomen maakuntakala taimen on joutunut yhä syvempään ahdinkoon. Vaikka kalakantojen elvyttämiseksi on tehty töitä jo kahden vuosikymmenen ajan, seurantatulokset kertovat huolestuttavasta käänteestä: poikasia syntyy vähän, vaikka kutupesien määrä on noussut.
Erittäin uhanalainen laji
Luonnonvarakeskuksen mukaan kaikki napapiirin eteläpuolisten sisävesien järvi- ja purotaimenkannat ovat heikkoja, ja ne on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Luokituksen mukaan pääasiallinen uhkatekijä on liian pieniin yksilöihin kohdistuva kalastus – moni taimen pyydetään ennen kuin se ehtii lisääntyä kertaakaan.
Historiallisesti taimenet vaelsivat Keski-Suomen puroista ja koskista järville syönnökselle ja palasivat kudulle. Nykyään valtaosa kannoista ei vaella lainkaan, vaan jää pieniksi paikallisiksi yksilöiksi puroihin ja koskiin.
Padot katkaisevat vaelluksen
Yksi keskeinen syy on vesien pirstoutuminen. Keski-Suomen ELY-keskuksen mukaan maakunnan virtavesissä on noin 160 tunnettua patoa ja vaellusestettä – ja todellinen määrä on luultavasti suurempi. Lisäksi vesistöissä on satoja rumpuja, jotka estävät tai haittaavat kalojen liikkumista.
Kun vaellus katkeaa, taimen ei pääse luontaisille lisääntymis- ja syönnösalueilleen. Pienikin pato voi sulkea kymmeniä kilometrejä virtavesiä kalojen ulottumattomiin.
Lämpö ja kuivuus iskevät poikastuotantoon
Ilmaston lämpeneminen näkyy puroissa konkreettisesti. Keski-Suomen liiton mukaan yli 20 asteen vedenlämpötiloja voidaan pitää taimenelle epäedullisina, ja kesällä 2025 puroissa mitattiin paikoin yli 25 asteen lukemia. Kuumat jaksot ovat johtaneet myös kalakuolemiin.
Myös virtaaman rytmi on muuttunut. Kevättulva alkaa nyt aiempaa varhaisemmin mutta laskee yhtä nopeasti, jolloin kesän virtaama voi romahtaa ja purot jopa kuivua. Tämä on kohtalokasta poikasille: kunnostettu ja mäti-istutuksin elvytetty puro saattaa olla syksyyn mennessä kuivunut.
Luonnonvarakeskus listaa sisävesikantojen uhkiksi kalastuksen lisäksi muun muassa ojitukset, vesistöjen kuormituksen ja purojen kuivumisen. Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon valumat heikentävät vedenlaatua ja sitä kautta poikastuotantoa.
Mitä asialle tehdään?
Elvytystyö nojaa ennen kaikkea virtavesien kunnostukseen ja vaellusyhteyksien avaamiseen. Valtakunnallinen NOUSU-ohjelma edistää vaelluskalakantojen palauttamista, patoja puretaan ja voimalaitoksille on rakennettu kalateitä.
Puroissa palautetaan kutusoraikoita, ennallistetaan perattuja uomia ja tuetaan kantoja mäti-istutuksin. Kalastuksen säätely – kuten alamitat ja saaliskiintiöt – on niin ikään keskeinen keino, koska liiallinen pyynti on luokituksen mukaan kannan suurin yksittäinen uhka.
Asiantuntijoiden viesti on, että taimen kestää yksittäisen huonon vuoden, mutta toistuvat epäedulliset kesät uhkaavat useita ikäluokkia kerralla ja voivat aiheuttaa kannoille pysyvää vahinkoa. Siksi kunnostustöiden rinnalla ratkaisevaa on, miten nopeasti vesien lämpenemiseen ja kuivumiseen kyetään puuttumaan.
