Suomalaisten työkyky jakautuu maantieteellisesti yhä jyrkemmin. Tuore Kansallinen terveysindeksi, jonka tuottavat yhdessä THL, Kela, Eläketurvakeskus ja Tilastokeskus, osoittaa, että työkyvyttömyys kasaantuu erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen. Samaan aikaan Uudellamaalla työikäisten työkyvyttömyys jopa vähenee.
Itä ja pohjoinen erottuvat
Indeksin mukaan työkyvyttömyys on selvästi yleisempää Pohjois-Savossa ja Kainuussa kuin muualla maassa. Parhaiten pärjää Uusimaa, jossa työikäisen väestön työkyky on kohentunut, kun se muualla on pysynyt ennallaan tai heikentynyt. Erot eivät ole tasoittuneet vaan kasvaneet: Kelan mukaan alueelliset erot ovat syventyneet vuosien 2017–2024 aikana, erityisesti pidempien sairauspoissaolojen osalta.
Kelan erikoistutkija Kati Sarnola toteaa Ylelle, että alueelliset erot ihmisten työkyvyssä ovat rajuja. Hänen tulkintansa mukaan taustalla painottuvat erityisesti elintavat ja niihin kytkeytyvä sairastavuus.
Miten työkykyä mitataan
Kansallinen terveysindeksi ei perustu yhteen kyselyyn vaan viranomaisten rekisteritietoihin. Työkyvyttömyyttä kuvataan muun muassa myönnetyillä työkyvyttömyyseläkkeillä, pitkillä sairauspoissaoloilla sekä ammatillisen kuntoutuksen päätöksillä. Indeksissä luku 100 vastaa koko maan keskitasoa, jolloin sitä korkeammat arvot kertovat keskimääräistä suuremmasta työkyvyttömyydestä.
Rekisteripohjaisuus tarkoittaa, että kyse on toteutuneista etuus- ja kuntoutuspäätöksistä, ei pelkästä koetusta hyvinvoinnista.
Elintavat ja mielenterveys taustalla
Työkyvyttömyyden syyt ovat moninaiset. Kelan mukaan mielenterveyden häiriöt selittävät yli puolet työkyvyttömyydestä. Lisäksi alkoholiin liittyvät sairaudet ovat yleisempiä Kainuussa kuin missään muualla Suomessa.
Laajemmin terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat elintavat – kuten tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta ja ravinto – sekä terveyspalvelujen saatavuus, työllisyys, taloudellinen tilanne ja koulutus. On kuitenkin syytä erottaa tutkimustulos ja tulkinta: rekisteritieto osoittaa, missä työkyvyttömyys kasaantuu ja että sairastavuus on yhteydessä siihen. Päätelmä, että nimenomaan elintavat ovat eron keskeisin syy, on tutkijan tulkinta kokonaiskuvasta.
Miksi tällä on väliä
Työkyky ei ole vain yksilön asia. Se heijastuu suoraan työuriin, sairauspoissaolojen määrään ja työkyvyttömyyseläkkeisiin – ja sitä kautta hyvinvointialueiden ja koko yhteiskunnan kustannuksiin. Kun erot kasvavat, samat alueet kantavat sekä inhimillisen että taloudellisen taakan.
Kela ja THL korostavat, että työkykyä voidaan edistää alueellisesti kohdennetuilla toimilla ja tukemalla ihmisten mahdollisuuksia terveellisiin elintapoihin elämän eri vaiheissa. Konkreettisena pullonkaulana on nostettu esiin muun muassa mielenterveyspalvelujen pitkät hoitojonot, jotka voivat pitkittää työkyvyttömyyttä.
