Yhdysvaltain täyttäessä 250 vuotta sen ensimmäinen amerikkalaissyntyinen paavi nosti esiin maan historian maahanmuuttajien vastaanottajana. The Philadelphia Inquirerin mukaan paavi Leo XIV otti Philadelphian National Constitution Centerin myöntämän Liberty Medal -palkinnon vastaan videoyhteydellä Vatikaanista 3. heinäkuuta, juhlapäivän aattona.

Maahanmuuttajat maan vahvuutena

Puheessaan paavi korosti, että Yhdysvaltojen vahvuus on rakentunut sen kyvylle ottaa vastaan peräkkäisiä maahanmuuttajien aaltoja. Hänen mukaansa tulijat ja heidän lapsensa ovat olleet mukana muovaamassa kansakunnan tulevaisuutta.

The Boston Globen mukaan paavi määritteli myös kansakunnan moraalisen suuruuden. Hän totesi sen näkyvän ennen kaikkea kyvyssä tukea, suojella ja vaalia kaikkien elämää – erityisesti kaikkein haavoittuvimpien ja niiden, joiden ihmisarvo asetetaan kyseenalaiseksi.

Palkinto uskonnonvapauden puolustajalle

Chicagossa syntynyt Leo valittiin paaviksi toukokuussa 2025 ja on ensimmäinen Yhdysvalloissa syntynyt kirkon johtaja. Liberty Medal myönnettiin hänelle tunnustuksena pitkäjänteisestä työstä uskonnonvapauden ja omantunnon vapauden puolesta.

Palkinto luovutettiin symbolisessa paikassa: Philadelphian National Constitution Center sijaitsee siellä, missä Yhdysvaltain perustuslaki ja itsenäisyysjulistus aikanaan laadittiin. Paavi seurasi tilaisuutta Vatikaanista käsin, ja hänen puheensa välitettiin paikalle kokoontuneelle yleisölle.

Ele Trumpin politiikkaa vastaan

Paavin sanat saivat lisäpainoa poliittisesta tilanteesta. Presidentti Donald Trump oli kutsunut paavin Yhdysvaltoihin juhlistamaan 250-vuotispäivää, mutta paavi kieltäytyi vierailusta. Sen sijaan hän suuntasi itsenäisyyspäivänä 4. heinäkuuta Italian Lampedusaan, joka on yksi keskeisimmistä Välimeren yli pyrkivien siirtolaisten maihinnousupaikoista.

Valinta tulkittiin selväksi viestiksi. Samaan aikaan kun Trumpin hallinto on tiukentanut maahanmuuttopolitiikkaansa ja ajanut laajoja karkotuksia, paavi valitsi viettää juhlapäivän siirtolaisten parissa. Vaikka paavi ei maininnut presidenttiä nimeltä, hänen viestinsä avoimuuden ja ihmisarvon puolesta luettiin laajalti epäsuoraksi kannanotoksi Yhdysvaltain kiristyneeseen linjaan.

Ensimmäisen amerikkalaispaavin esiintyminen maansa suurena juhlapäivänä muistutti, että Yhdysvaltain tarina on pitkälti maahanmuuttajien tarina – ja että se, miten tulijoita kohdellaan, on paavin mukaan mitta kansakunnan arvoista.