Suomen lentoliikenteen ohjaus muuttuu merkittävästi, kun seitsemän maakuntalentoaseman lennonjohto siirretään etäohjattavaksi Helsinki-Vantaalle. Ylen mukaan muutos tehdään vaiheittain vuosina 2030–2032.
Mitkä lentoasemat ja milloin
Etäohjaukseen siirtyvät Turku, Maarianhamina, Vaasa, Ivalo, Kittilä, Kuopio ja Oulu. Ensimmäisinä vuonna 2030 siirtyvät Turku, Maarianhamina ja Vaasa, vuotta myöhemmin Ivalo, Kittilä ja Kuopio, ja viimeisenä vuonna 2032 Oulu.
Mitä etälennonjohto tarkoittaa?
Perinteisessä lennonjohdossa ohjaaja seuraa liikennettä lentoaseman tornista omin silmin ja tutkan avulla. Etälennonjohdossa eli remote tower -mallissa näköyhteys korvataan korkealaatuisilla kameroilla ja sensoreilla, joiden välittämä tilannekuva siirtyy tietoliikenneyhteyttä pitkin Vantaan ohjaajille. Käytännössä ohjaaja näkee kentän kuin istuisi itse tornissa.
Etu perinteiseen malliin verrattuna on joustavuus: yksi ohjaaja voi tarvittaessa valvoa useampaa vähäliikenteistä lentoasemaa. Tekniikan toimittaa Indra Navia AS yli 20 miljoonan euron ja 15 vuoden sopimuksella.
Tausta: maakuntakentät tappiollisia
Muutoksen taustalla ovat taloudelliset paineet. Finavia kärsii maakuntalentoasemillaan arviolta noin 20 miljoonan euron vuotuisen tappion, sillä liikennettä on liian vähän ylläpitämään perinteistä, henkilöstövaltaista lennonjohtoa kannattavasti. Etäratkaisun arvioidaan maksavan itsensä takaisin 6–8 vuodessa.
Henkilöstölle tarjotaan töitä
Henkilöstövaikutukset ovat muutoksen herkin kysymys. Ylen mukaan kaikille etälennonjohtoon siirtyvien lentoasemien lennonvarmistushenkilöille on tarjottu töitä joko uudesta Vantaan keskuksesta tai muilta lentoasemilta – irtisanomisia ei artikkelin mukaan ole esillä. Etälennonjohto on jo käytössä useissa Euroopan maissa, eikä sen ole katsottu heikentävän lentoliikenteen turvallisuutta.
