Hälytysajoneuvojen estäminen ja hälytystyötä tekeviin kohdistuva väkivalta saivat huhtikuun alussa oman paikkansa rikoslaissa. Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutoksen 27. maaliskuuta 2026, ja säännökset tulivat voimaan 1. huhtikuuta 2026. Muutos perustuu hallituksen esitykseen HE 71/2025, jolla muutettiin rikoslain 16 lukua.
Mitä sinivilkkusabotaasilla tarkoitetaan
Arkikielessä "sinivilkkusabotaasi" viittaa poliisiin, pelastushenkilöstöön ja ensihoidon työntekijöihin kohdistuvaan häirintään tai väkivaltaan, jolla heidän työtään vaikeutetaan tai estetään. Käytännössä kyse voi olla hälytysajoneuvon tahallisesta estämisestä, työntekijöihin kohdistuvasta uhkailusta ja väkivallasta tai heidän kalustoonsa kohdistuvasta ilkivallasta. Termi on tuttu Ruotsista, jossa vastaava blåljussabotage kriminalisoitiin vuonna 2020.
Aiemmin Suomen lainsäädäntö suojasi näissä tilanteissa ensisijaisesti virkamiehiä virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen pykälän kautta. Uudistuksessa suoja ulotettiin nimenomaisesti myös ensihoidon ja pelastustoimen henkilöstöön.
Kaksi uutta rikosnimikettä
Lakimuutoksessa rikoslakiin kirjattiin kaksi uutta rikosta. Vakavammasta teosta, poliisi- tai hälytystoiminnan vaikeuttamisesta, rangaistavaa on hälytyshenkilöstöön kohdistuva väkivalta ja uhkaaminen sekä heidän ajoneuvoihinsa ja välineistöönsä kohdistuvat teot, kuten anastaminen tai vahingoittaminen. Rangaistus on vankeutta enintään neljä vuotta.
Lievemmästä tekomuodosta, poliisi- tai hälytystoiminnan haittaamisesta, voi seurata sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Jälkimmäinen pykälä kattaa tilanteet, joissa hälytystyötä häiritään ilman varsinaista väkivaltaa tai sen uhkaa.
Miksi laki säädettiin
Uudistusta perusteltiin sillä, että hälytystehtäviä tekevät kohtaavat työssään yhä enemmän väkivaltaa ja uhkailua. Tehyn ja Suomen Ensihoitoalan Liiton vuonna 2020 tekemässä kyselyssä noin 2 000 vastaajasta peräti 97 prosenttia kertoi kokeneensa työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Alan järjestöjen mukaan tilanne on sen jälkeen pahentunut.
Monet alan toimijat ovat pitäneet muutosta tärkeänä viestinä siitä, ettei väkivaltaa auttajia kohtaan hyväksytä. Samalla on huomautettu, ettei lakipykälä yksin riitä, vaan väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisy, raportointi ja koulutus ovat jatkossakin keskeisiä. Kyse on jo voimaan tulleesta laista: säännöksiä sovelletaan 1. huhtikuuta 2026 jälkeen tehtyihin tekoihin.
