Suomalaiseen taloushistoriaan on kirjattu nurinkurinen ennätys. Vuosikymmenten ajan EU:n korkeimman työttömyyden synonyymi oli Espanja, jossa joka neljäs oli kriisivuosina vailla työtä. Nyt vähemmän mairittelevan kärkisijan on perinyt Suomi.

Eurostatin huhtikuun 2026 lukujen mukaan Suomen kausitasoitettu työttömyysaste oli 10,6 prosenttia – koko unionin korkein. Espanja jäi 10,3 prosenttiin ja Ruotsi oli kolmantena 8,6 prosentilla. Ero kärkikaksikon välillä on yhä kapea, mutta suunta on selvä: Espanjassa työttömyys on hitaasti laskenut, Suomessa noussut reippaasti.

Milloin Suomi kiri ohi?

Käänne tapahtui marraskuussa 2025, jolloin Suomen luku nousi EU:n korkeimmaksi ja ohitti Espanjan. Sen jälkeen ero on pikemminkin levinnyt kuin kaventunut.

Suhdeluvut kannattaa pitää erillään. Eurostatin julkaisema kausitasoitettu kuukausiluku (10,6 %) kuvaa Suomen asemaa EU-vertailussa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen kotimainen trendiluku on liikkunut samoissa lukemissa. Kuukausittaiset pistehavainnot heittelevät tätä enemmän, joten vertailussa on syytä nojata kausitasoitettuun lukuun. Muutoksen mittakaava on huomattava: vielä 2022 Suomen työttömyys pyöri kuuden prosentin tienoilla.

Miksi työttömyys on kasvanut?

Toisin kuin Espanjassa, Suomen ongelma on suurelta osin kotimaisen taantuman tuote. Taloustieteilijät nostavat esiin useita yhtäaikaisia syitä.

Ensinnäkin työvoiman kysyntä on riittämätöntä. Talous on ollut käytännössä nollakasvussa, ja kun talous ei kasva, työpaikkoja ei synny tahtiin, joka imisi työnhakijat töihin.

Toiseksi rakennusala on romahtanut. Korkojen nopea nousu hyydytti asuntokaupan ja uudisrakentamisen, mikä on näkynyt suorana piikkinä alan lomautuksissa ja työttömyydessä. Rakentaminen on perinteisesti suhdanneherkkä työllistäjä, ja sen alamäki painaa koko lukua.

Kolmanneksi taloustieteilijät kytkevät nousun hiipuneeseen kulutukseen ja hallituksen sopeutustoimiin. Petteri Orpon hallituksen leikkaukset ovat osuneet taantuman pohjalle, mikä on ekonomistien mukaan kiihdyttänyt työttömyyttä sen sijaan, että olisi tukenut kysyntää.

Synkin osa: pitkäaikaistyöttömyys

Huolestuttavinta on työttömyyden pitkittyminen. Mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä vaikeampaa paluu työmarkkinoille on. Myös nuoret kärsivät: Eurostatin mukaan alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli Suomessa huhtikuussa 22,2 prosenttia – korkeampi kuin EU:n keskiarvo (15,1 %), joskin matalampi kuin Espanjan 23,7 prosenttia.

Kokonaiskuva on karu. Siinä missä koko EU:n työttömyys oli huhtikuussa 6,0 prosenttia ja euroalueen 6,3 prosenttia, Suomi on kavunnut listan kärkeen – paikkaan, jossa kukaan ei halua olla.