Ukrainan sodan jättämä jälleenrakennuslasku on tähtitieteellinen: Ylen mukaan kymmenvuotisen ohjelman arvoksi on arvioitu yli 500 miljardia euroa, ja pelkät infrastruktuurivauriot ovat Maailmanpankin arvion mukaan jo noin 175 miljardia euroa. Suomelle markkina voisi tarkoittaa jopa yhden tai kahden miljardin euron vuotuista vientiä, kun se nykyisin jää alle 200 miljoonan.

Konkretiaa jo nyt

Osa yrityksistä on jo liikkeellä. Rakennusteknologiayritys Peikko avasi keväällä tehtaan Kiovan lähellä Bila Tserkvassa. Tehdas valmistaa betonin liitoskomponentteja, joita jälleenrakennuksessa tarvitaan suuria määriä. Teollisuuskoneyhtiö Metso puolestaan toimittaa koneistoa ukrainalaiselle Metinvestille Kryvyi Rihiin, ja kauppaa tuetaan Finnveran vientitakuilla – merkki siitä, että valtio on valmis jakamaan riskiä yritysten kanssa sodan yhä jatkuessa.

Kiinnostus on laajaa. Ylen mukaan elinkeinoelämän Pro Ukraina -aloitteen kautta jo 86 suomalaisyritystä on tilannut markkinaselvityksen Ukrainasta, ja yli 20 yritystä on käynnistänyt toimintoja maassa.

Gdańskin konferenssi kokosi väen yhteen

Ajoitus ei ole sattumaa. Ukrainan jälleenrakennuskonferenssi kokoontui Gdańskissa, ja pääministeri Petteri Orpo osallistui tapahtumaan. Konferenssi on muodostunut keskeiseksi foorumiksi, jossa rahoittajat, hallitukset ja yritykset hakevat yhteisiä pelisääntöjä tulevalle investointiaallolle. Tarvittavat alat – energiateknologia, rakentaminen, digitaaliset ratkaisut ja teollisuuskoneet – ovat juuri niitä, joilla suomalaisella osaamisella on vahva maine.

Riskit eivät ole kadonneet

Mahdollisuuksista huolimatta markkinaan liittyy merkittäviä riskejä. Sota on yhä käynnissä, mikä tuo sekä fyysisen turvallisuusriskin että epävarmuutta hankkeiden aikatauluihin. Rahoitusjärjestelyt nojaavat pitkälti kansainvälisiin rahoituslaitoksiin ja vientitakuisiin, joiden kapasiteetti ei ole rajaton. Lisäksi miljoonat ukrainalaiset ovat paenneet maasta, ja väestön paluu on edellytys sille, että jälleenrakennuksesta kasvaa elävää taloutta.

Asiantuntijoiden viesti on silti selvä: ne yritykset, jotka rakentavat suhteita ja jalansijaa jo nyt, ovat parhaassa asemassa, kun rahoituksen solmut aukenevat laajemmin.