Suomen lakisääteinen työeläkejärjestelmä on perustunut siihen, ettei työntekijä itse päätä eläkemaksujensa sijoittamisesta eikä kanna sijoitustuottoon liittyvää riskiä. Nyt sosiaali- ja terveysministeriö selvittää, voisiko järjestelmään tuoda piirteitä naapurimaasta, jossa osa eläkevaroista on jokaisen säästäjän omassa hallinnassa.
Mitä selvitetään ja kuka
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen on nimittänyt selvityshenkilön arvioimaan, miten Ruotsin rahastoeläkemallia eli niin sanottua premiepension-järjestelmää voitaisiin soveltaa Suomessa. Ministeriön mukaan selvityshenkilön tehtävänä on tarkastella, millaisia vaihtoehtoja tällaisen mallin toteuttamiselle olisi, sekä arvioida eri toteutustapojen etuja ja haasteita. Toimikausi päättyy alkuvuodesta 2027.
Kyse on siis vasta esiselvityksestä, ei valmiista lakiesityksestä. Selvitys on erillinen keväällä 2026 hyväksytystä laajemmasta työeläkeuudistuksesta.
Miten Ruotsin malli toimii
Ruotsissa lakisääteisestä eläkemaksusta ohjataan 2,5 prosenttiyksikköä rahastoeläkkeeseen, jonka sijoittamisesta säästäjä voi itse päättää. Jokaiselle muodostuu yksilöllinen eläketili, ja valittujen rahastojen tuotto vaikuttaa myöhemmin maksettavan eläkkeen suuruuteen.
Tämä eroaa olennaisesti suomalaisesta käytännöstä. Suomen lakisääteinen eläke on etuusperusteinen: eläkkeen määrä määräytyy ansioiden ja karttumissääntöjen perusteella, eikä yksittäinen vakuutettu kanna sijoitusriskiä. Ruotsissa rahastoeläkkeen osalta vastuu ja riski sijoituspäätöksistä on säästäjällä itsellään.
Argumentit puolesta
Valinnanvapauden kannattajat näkevät mallissa mahdollisuuksia. Finanssiala on nostanut esiin, että ruotsalaiset voivat osittain itse päättää eläkemaksujensa sijoittamisesta, mikä lisää järjestelmän läpinäkyvyyttä ja yksilön vaikutusmahdollisuuksia. Mallin kannattajat arvioivat sen myös aktivoivan ihmisiä seuraamaan omaa talouttaan, ja pitkällä aikavälillä osakemarkkinoille sijoitetut varat voivat tuottaa enemmän kuin varovaisemmin hoidettu yhteinen rahasto.
Argumentit vastaan ja riskit
Vastakkaisella puolella painotetaan, että valinnanvapaus tarkoittaa myös vastuun siirtymistä yksilölle. Ruotsin järjestelmässä säästäjä kantaa itse sijoitusriskin, eli huonosti tuottava tai väärin ajoitettu rahastovalinta voi pienentää tulevaa eläkettä. Esiin on nostettu myös eriarvoistumisen riski: kaikilla ei ole yhtäläistä osaamista tai kiinnostusta seurata sijoitusmarkkinoita.
Suomalaisen järjestelmän vahvuutena pidetään yhden luukun periaatetta, jossa oikeudet karttuvat yhteen paikkaan. Mallin muuttaminen yksilöllisemmäksi lisäisi hallinnollista monimutkaisuutta ja kustannuksia. Eläkealalla muistutetaan, että Suomen ja Ruotsin järjestelmät eroavat rakenteellisesti, eikä ruotsalaista ratkaisua voi siirtää sellaisenaan suomalaiseen ympäristöön.
Aikataulu auki
Koska kyse on selvityksestä eikä päätöksestä, mahdolliset muutokset olisivat vielä kaukana. Selvityshenkilön loppuraportti valmistuu aikaisintaan vuoden 2027 alussa, minkä jälkeen vasta arvioidaan, eteneekö asia lainvalmisteluun. Toistaiseksi suomalaisten eläkemaksut hoidetaan entiseen tapaan ilman yksilöllistä valinnanvapautta.
